Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Kirjallinen kysymys: Kantatien 51 parantamisen vaihtoehdot

25.4.2006

Eduskunnan puhemiehelle

Kantatie 51 on pääväylä Helsingistä länteen Karjaalle. Helsingissä ja Espoossa tie on moottoritie, mutta muuttuu Kirkkonummen puolella pienemmäksi, pääosin yksiajorataiseksi sekaliikennetieksi.

Nyt kantatie kaavaillaan rakennettavaksi moottoritieksi myös Espoon Kivenlahden ja Kirkkonummen välillä. Hanke sisältyy Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosina 2004–08 aloitettaviin kehittämishankkeisiin. Vaikka tiesuunnitelma on hyväksytty, ei rakentamisesta moottoritieksi vielä ole päätöksiä.

Moottoritiehanketta perustellaan mm. liikenteen sujuvuudella. Kivenlahden ja Kirkkonummen keskustan Munkinmäen eritasoliittymän välillä tie on yksi Suomen vilkkaimmista kaksikaistaisista tieyhteyksistä. Noin 10 kilometrin tieosuuden nykyinen liikennemäärä on Kehä III:n länsipuolella yli 20 000 autoa/vrk ja itäpuolellakin noin 12 000–15 000 autoa/vrk. Vuoteen 2020 mennessä liikenteen ennustetaan kasvavan Kehä III:n länsipuolella jo yli 30 000:een ja itäpuolella 27 000 autoon vuorokaudessa.

Tieosalla on lukuisia yleisten ja yksityisten teiden liittymiä. Vain Kehä III:n liittymä on eritasoliittymä. Liikenne ruuhkautuu erityisesti työmatkaliikenteen huippujen aikaan, ja pääsy tielle on tällöin vaikeaa. Jorvaksen liittymän liikennevalot synnyttävät jonoja ja hidastavat kantatien liikennettä.

Moottoritieratkaisu olisi kuitenkin tarpeeseen nähden raskas ja kallis. Hankkeen kustannusarvio on nykyisellä kustannustasolla 48 miljoonaa euroa. Moottoritiet ja niiden rakentaminen myös lisäävät autoilua ja sen päästöjä, tuhlaavat luonnonvaroja sekä aiheuttavat melua. Moottoritie haukkaisi palan tien vieressä sijaitsevasta Tolsaträsketin luontoalueesta ja lisäisi tien estevaikutusta. Kaavailtu yksi vihersilta eläimille ei yksin riitä ratkaisemaan ekologisen esteen ongelmaa. Moottoritie heikentäisi myös ihmisten sosiaalisia yhteyksiä tien etelä- ja pohjoispuolen välillä.

Vaihtoehtona Kivenlahti–Kirkkonummi-moottoritielle kannattaisi selvittää uusien eritasoliittymien rakentamista ja nykyisen tien kunnostamista. Tolsan, Jorvaksen ja Sundsbergin eritasoliittymien kustannuksiksi on arvioitu noin neljä miljoonaa euroa. Vaikka todelliset kustannukset olisivat moninkertaiset arvioituihin verrattuna, olisi säästö huomattava sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

Kantatietä parantamalla säästetyt varat tulisi osoittaa Kirkkonummen kevytliikenneyhteyksien parantamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen rakentamalla lisäraide Espoonkeskuksesta Kirkkonummen keskustaan ja Siuntioon. Esimerkiksi neljä metriä leveän erillisen kevytliikenneväylän rakentaminen maksaa noin 125 000 euroa/km. Kantatie 51:n ekologisia yhteyksiä parantaville viherkansille ja väylän alituksille tulisi myös osoittaa varoja. Esimerkiksi moottoritietasoisen (Lohja–Lohjanharju) väylän ylittävä viherkansi maksaa noin 0,85 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Mitä hallitus aikoo tehdä vireillä olevan kantatie 51:n Kivenlahti–Kirkkonummi-välin taloudellisempien ja kestävämpien parantamis- ja toteuttamisvaihtoehtojen edistämiseksi?

Helsingissä 25. päivänä huhtikuuta 2006

Oras Tynkkynen /vihr

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen vastaus eduskunnan sivuilla.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments