Määrärahan osoittaminen metsäluonnon hoidon edistämiseen ja soiden ennallistamiseen

Eduskunnalle

Kansainvälinen yhteisö sitoutui vuonna 2002 Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksessa vähentämään vuoteen 2010 mennessä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä merkittävästi. Euroopan unioni asetti itselleen vieläkin kovemman haasteen, monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen, vuoteen 2010 mennessä. Suomen biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan Suomi ei saavuta tätä tavoitetta, ellei kehityssuunta muutu.

Metsien ja soiden metsätalouskäyttö Suomessa on jatkunut intensiivisenä ja vuotuinen hakkuukertymä kasvanut. Biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan voimaperäisen metsänhoidon vaikutukset ovat havaittavissa lähes koko talousmetsäalalla. Vanhojen, luonnontilaisen kaltaisten metsien, vanhojen talousmetsien ja suoluonnon pirstoutuminen on jatkunut koko Suomessa, etenkin etelässä.

Metsäteollisuus on 2000-luvun Suomessa kannattava toimiala. Suuret metsäyhtiöt ovat toisaalta yhä enemmän ulkomaalaisomistuksessa. Silti metsäsektori saa edelleen tukea valtion verovaroista. Vuoden 2007 budjetissa pelkästään tukeen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi (30.60.44) on varattu 57 880 000 euron arviomääräraha. Metsätalouden kestävyys on Suomessa edelleen talouspainotteinen käsite.

Nykyiset julkiset tuet ovat etenkin haitallisten ympäristövaikutusten takia huonosti perusteltuja. Osa puuntuotantoon suunnatuista varoista ei lisäksi tosiasiassa näytä suuntautuvan niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Valtion tuet metsänomistajille jakavat alueelliset metsäkeskukset ovat useita vuosia myöntäneet tukia rahoituskelvottomiin eli lainvastaisiin kohteisiin. Joensuun yliopistolla onkin selvitetty sisäasiainministeriön poliisiosaston rahoittamana kestävän metsätalouden rahoituspäätöksiin liittyvää talousrikostorjuntaa.

Metsäteiden tekemiseen ja kunnostusojitukseen on hallituksen talousarvioesityksessä varattu 8 700 000 euroa (30.60.44). Nämä ovat kuitenkin monimuotoisuuden ja vesistöjen suojelun kannalta haitallisia toimenpiteitä. Suomessa on metsäautoteitä jo 120 000−130 000 kilometriä. Luonnon kannalta metsäautoteiden merkittävin haitta on se, että ne pirstovat metsämaisemaa ja erottavat elinympäristöjä toisistaan.

Metsätalouden ojitukset ovat turpeenoton ohella suoluontomme suurin uhka. 1950-luvulla olemassa olleista soista 60 % on nyt ojitettu, Etelä-Suomessa jopa 80 %. Ojitus muuttaa suon vesitalouden perusteellisesti ja yhdessä lannoituksen kanssa heikentää vesistöjen laatua. Suon kuivuminen köyhdyttää sen lajistoa ja hävittää suon luonnolliset ominaispiirteet. Uudistusojituksia ei ole juuri tehty sitten 1980-luvun, mutta vesitaloudeltaan jo elpyneiden soiden kunnostusojittamisen vaikutukset ovat yhtä vakavia.

Kunnostusojituksia ja niihin liittyviä täydennysojituksia tuetaan edelleen valtion varoin. Kunnostusojituksia tehdään myös sellaisilla soilla, jotka olisi mahdollista ja perusteltua ennallistaa.

Ojitusalueiden ennallistamisesta tulisi tehdä tasavertainen vaihtoehto suometsien metsätalouskäytölle. Ennallistaminen on erityisen perusteltua silloin, kun ojitusalueen puuntuotanto on jäänyt vähäiseksi tai suoalueella on säästynyt ojittamattomia osia, joita tehdyt reunaojitukset kuivattavat. Jopa kolmannes ojitetuista suometsistä on sellaisia, että niiden jättäminen tehometsätalouden ulkopuolelle olisi taloudellisesti järkevää tai monimuotoisuuden ja vesiensuojelun kannalta perusteltua. Soiden laajamittaisesta ennallistamisesta hyötyisivät lukuisien suon lintujen, perhosten ja kasvien lisäksi lakkaa ja karpaloa arvostavat marjastajat.

Kansantalouden kannalta on epäilyttävää, että valtion varoista tuetaan taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta. Ruotsissa metsätalous ei saa rahallista tukea julkisista varoista enää juuri lainkaan. Säästetyt varat on suunnattu metsien ympäristönhoitoon. Myös Suomessa valtion tuki metsäsektorille olisi suunnattava ympäristöhankkeisiin.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille 30.60.45 lisäyksenä 8 700 000 euroa metsäluonnon hoidon edistämiseen ja soiden ennallistamiseen ja vähentää vastaavasti 8 700 000 euroa momentilta 30.60.44 puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen ehdotetusta määrärahasta.

Helsingissä 22. päivänä syyskuuta 2006

Oras Tynkkynen /vihr