Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Kirjallinen kysymys: Metsähallituksen toiminnan vaikutukset paikallisille elinkeinoille

24.1.2007

Eduskunnan puhemiehelle

Metsillä on useita eri käyttömuotoja ja niistä hyötyvät useat elinkeinonharjoittajat, kuten matkailu- ja virkistyspalveluiden tuottajat sekä perinteisen poronhoidon harjoittajat. Metsät ovat tärkeitä tavallisillekin ihmisille; metsästys, marjastus, sienestys ja metsien virkistyskäyttö kuuluvat lähes kaikkien suomalaisten vapaa-aikaan. Metsät ovat myös tärkeä elinympäristö luonnon ja sen suojelun kannalta.

Metsätalouden ja metsien muun käytön yhteensovittaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Ehkä näkyvimmin tilanne on kärjistynyt Lapissa.

Vuoden vaihteessa Muoniossa matkailuyrittäjät, metsien virkistyskäyttäjät ja poron- ja riistanhoidon ammattilaiset huolestuivat Metsähallituksen hakkuista. Lähes 500 muoniolaista eli noin viidennes kuntalaisista osoitti mieltään Metsähallituksen hakkuita vastaan. Matkailuyrittäjät eivät halua viedä matkailijoita hakkuiden keskelle, eikä matkailun ja metsätalouden välisiä ongelmia ratkaista siirtämällä matkailutoimia ja -reittejä kansallispuistoihin tai muille suojelualueille. Luonnonsuojelualueiden ensisijainen tehtävä on siellä olevan luonnon suojelu. Esimerkiksi moottorikelkka- ja mönkijäsafarit eivät kuulu kansallispuistojen erämaisiin maisemiin.

Luontomatkailijoita kiinnostaa olemassa oleva, alkuperäinen luonto. Ilmastonmuutoksen myötä Keski-Euroopan talvimatkailukeskusten käyttö vähenee. Kasvavasta Suomen-matkailusta seuraa valtiolle yhä enemmän verotuloja ja työvoimavaltainen elinkeino myös vähentää muuttoliikettä Lapista.

Matkailuyrittäjät ovat jopa tarjoutuneet maksamaan valtion liikelaitos Metsähallitukselle korvauksia, jotta Yli-Muonioon valtionmaille suunniteltuja hakkuita ei tehtäisikään. Koska pohjoiset metsät kasvavat hitaasti, on yksillä hakkuilla tehtävä vahinko käytännössä pysyvä.

Esimerkiksi Metsä-Lapissa Metsähallitus on jo nyt hakkaamassa voimaperäisesti niin kutsulla suojametsäalueella ja korkeilla alueilla, joiden puustoisuus ja metsätalouden tuottavuus ovat erittäin matalia. Metsien uudistuminen hakkuiden jälkeen ei ole itsestäänselvää. Metsähallitus käyttää Savukosken korkeilla alueilla avohakkuita äärimmäisissä ilmasto-oloissa jopa lähes 100 metriä korkeammalla kuin minä turvallista rajaa on pidetty. Ilmastomuutos voi lisätä uudistamiseen liittyviä riskejä sään voimakkaan vaihtelun ja useimmin toistuvien ääriolojen, esimerkiksi kesien kuivuusjaksojen takia.

Saamelaisalueella ja muualla erityisesti poronhoitoon varatulla alueella Metsähallituksen hakkuut ovat aiheuttaneet ongelmia jo vuosikymmeniä. Poronhoitolain mukaan valtion maiden käyttö erityisesti poronhoitoon tarkoitetulla alueella ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa poronhoidolle. Valtion metsien hakkuut haittaavat perinteistä, luonnonlaitumiin perustuvaa, vapaasti laiduntavaa poronhoitoa laeista ja sopimuksista huolimatta. Ongelmia ei ole ratkaistu, vaan laidunmaiden hakkuita on jatkettu samaan aikaan, kun elinkeinojen yhteensovittamista tutkitaan ja erilaisia toimintaohjelmia laaditaan. Poronhoito on saamelaiskulttuurin osana turvattu myös monin kansallisin ja kansainvälisin säädöksin, sopimuksin ja päätöksin.

Marraskuussa Metsähallituksen Inarin alueen metsurit marssivat työmaaltaan. Metsurit protestoivat Metsähallituksen monitoimikoneella tehtäviä hakkuita vastaan. Konekorjuu on kustannuksiltaan edullisempaa kuin metsurityönä toteutetut hakkuut, joten metsurit ovat huolissaan työpaikkojensa säilymisestä. Alueen metsurit ovat olleet huolissaan myös metsätaloudesta saatavien tulojen valumisesta muualle. Esimerkiksi puunkuljetuksen hoitavat jo nyt ulkopaikkakuntalaiset yritykset ja vastaisuudessa monitoimikonekorjuuseenkin on luvassa ulkopaikkakuntalaisia yrittäjiä.

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on selvittänyt luonnonhyötykäytön kysymyksiä Inarissa. Selvitysten mukaan inarilaisten mielestä kaikilla luontoon pohjautuvilla elinkeinoilla on periaatteessa mahdollisuus toimia kunnan alueella. Eniten varauksia oli metsätalouden suhteen; sekä porotalouden että matkailuelinkeinon edustajat pitivät metsätaloutta ongelmallisena. Valtion eli käytännössä Metsähallituksen tärkeimpinä tehtävinä pidetään luontomatkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksien ylläpitoa sekä luonnonsuojelutehtäviä alueella. Metlan selvityksen mukaan matkailun hyödyt Inarin paikallistalouteen ovat ylivoimaiset metsäsektoriin verrattuna.

Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt riippumatonta selvityshenkilöä tai ryhmää pohtimaan valtionmetsien käyttöperiaatteita. Selvitys tulisi aloittaa kiireellisimpänä Lapissa, jossa matkailu ja metsätalous ovat joutuneet vastakkain.

Myös eduskunnan ympäristövaliokunta on kantanut huolta Metsähallituksen tuloutustavoitteesta ja korostanut, että ylimitoitettu tuloutustavoite lisää Metsähallituksen painetta nostaa hakkuutavoitteitaan. Metsähallituksen oma luonnonvarasuunnitelu ei auta poistamaan ongelmia niin kauan, kuin tulostavoite ja sitä myötä hakkuuaste pysyy korkealla.

Metsähallituksen tulos- ja tuloutustavoitteita on nostettu vuosi vuodelta. Tuottotavoitteita perustellaan liiketoimintaan sijoitetun pääoman tuottavuudella, ja Metsähallituksen tulee tulouttaa voitostaan valtiolle 95 prosenttia. Valtion metsistään saamat tulot kertyvät lähes kokonaan metsätaloudesta. Taloudellisten tavoitteiden vuoksi Metsähallitus hakkaa valtion metsiä ja aiheuttaa näin ongelmia metsien muulle käytölle ympäri Suomen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata metsätalouden ja muiden elinkeinojen yhteensovittamisen valtion mailla ja
pitäisikö Metsähallitukselle asetettuja tuottotavoitteita laskea, jotta konflikteilta valtion maiden käyttöön liittyen vältyttäisiin?

Helsingissä 24. päivänä tammikuuta 2007

Oras Tynkkynen /vihr

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan vastaus eduskunnan sivuilla.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments