Miten se perustulo taas menikään?

Vihreiden perustulomalli on herättänyt paljon kysymyksiä. Julkisuudessa perustulon on väitetty johtavan yhteen sun toiseenkin ongelmaan. Tässä joitakin vastauksia useimmin esitettyihin väitteisiin perustulosta.

1. Kannustaako perustulo joutilaisuuteen?
Ei. Paras tapa kannustaa työhön on tehdä työstä tekijälleen kannattavaa. Vihreiden mallissa palkasta jää aina käteen jotain. Toisin on nykyään: sosiaaliturvan varaan joutuneen ei välttämättä kannata ottaa vastaan töitä, koska käteen jäävät tulot nousisivat mitättömän vähän tai jopa laskisivat.

2. Miksi olemassaolosta pitäisi maksaa?
Jo Suomen perustuslaissa jokaiselle kansalaiselle turvataan toimeentulo. Vihreiden mukaan jokainen ihminen on arvokas riippumatta hänen rahallisesta hyödystään yhteiskunnalle. Perustulo tekisi työn tekemisestä kannattavaa, joten se kannustaisi olemassa olemisen lisäksi tekemään.

3. Jättääkö perustulo sosiaaliongelmaiset heitteille?
Ei. Perustulo selkeyttäisi sosiaaliturvaviidakkoa, joten muutkin kuin sosiaalityön maisterit pystyisivät hahmottamaan oikeutensa. Perustulo karsisi byrokratiaa, joten sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä ihmisten kohtaamiseen. Apua tarvitsevia ihmisiä voidaan tavoittaa muuallakin kuin sossun luukulla – terveyskeskuksissa, neuvoloissa, työvoimatoimistoissa, kouluissa jne.

4. Heikentääkö perustulo työehtoja tai laskeeko se palkkoja?
Vihreiden perustulomalli on merkittävä uudistus, mutta moni asia jäisi yhä ennalleen: työehtosopimukset, ay-liikkeen asema, kolmikanta. Perustulolla ei siis puututtaisi palkkoihin tai työehtoihin. Työntekijän asema voisi jopa parantua nykyisestä, sillä ihmiset eivät olisi niin epätoivoisia, että joutuisivat ottamaan kuinka surkeaa työtä kuinka mitättömällä palkalla tahansa.

5. Tuleeko perustulo kalliiksi?
Ei. Vihreiden perustulomalli on valtion kannalta kustannusneutraali. Perustulo korvaisi nykyiset minimietuudet, joten paljolti olisi kyse nykyisen rahan käyttämisestä reilummin ja tehokkaammin. Köyhimpien toimeentuloon esittämämme parannukset voidaan rahoittaa korottamalla maltillisesti yksityishenkilöiden pääomatulojen verotusta ja keräämällä miljardin verran lisää ympäristöveroja.

5 Responses

  1. Kommentti:
    Perustulomalli on selkeä ja perustelut hyvät erityisesti kohdissa 2., 4. ja 5.

    Ihminen tulee toimeen yllättävän pienillä tuloilla, kun oppii oikeat taidot: turhan kulutuksen välttämisen sekä terveet elämäntavat ja toisten huomioon ottamisen. Oikeuksistaan on tässä yhteiskunnassa pidettävä tiukasti kiinni ja opittava niitä myös vaatimaan.

  2. Onhan Odekin tästä(kin) asiasta jo vuosia puhunut ja kirjoittunut. Toivottavasti sanoma alkaa pikkuhiljaa purra. Jos vihreät istuvat seuraavassa hallituksessa, luulisi tämänkin homman johonkin suuntaan liikkuvan.

  3. Hallitusohjelmassa lukee:

    “Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, joka toteutetaan vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Asia valmistellaan hallituksen asettamassa komiteassa, jossa ovat edustettuna myös työmarkkinajärjestöt.

    Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa.”

    Tuohan kuulostaa ihan perustulolta! Vihreiden kädenjälki siis näkyy sosiaaliturvauudistuksessa. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka pitkälle kohti perustuloa tämän hallituksen aikana ehditään edetä. Suunta ainakin on oikea.

  4. Kuinkas tuo kohta 4 nyttemmin näin 14 vuoden jälkeen, kun työnantajapuoli ajaa yleissitovuutta alas ja kolmikanta on alkanut valua kohti romukoppaa? Jos työehtosopimuksia ei ole, niin mikä estäisi työnantajia polkemasta palkkoja? Lakisääteinen minimipalkka ainoa vaihtoehto?

  5. Tosiaan 14 vuodessa olosuhteet ovat jonkin verran muuttuneet, mutta ei silti ehkä tämän keskustelun kannalta radikaalisti. Toki jos yleissitovia työehtosopimuksia ei olisi, pitäisi työntekijöiden asema turvata jollakin muulla tavalla. Lakisääteinen minimipalkka on yleisesti käytössä maissa, joissa ei ole totuttu pohjoismaiseen sopimusvetoiseen malliin, ja samasta käydään keskustelua myös EU-tasolla. En kuitenkaan menisi tässä asioiden edelle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *