Onko ilmastonmuutos pysähtynyt?

A-studio väitti eilen (linkki Yle Areenaan, kohdassa 08:20), että ilmastonmuutos olisi pysähtynyt. Miksi tämä jymyskuuppi ei ollut kaikkien lähetysten ja tämän aamun lehtien pääuutisena? Miksi koko maailma ei parhaillaan kohise jättiyllätyksestä?

Siksi, että se ei pidä paikkaansa.

Ilmastonmuutoksen kiistävät tahot ovat säännöllisin väliajoin väittäneet lämpenemisen pysähtyneen. Heitot perustuvat siihen, että maailman keskilämpötila ei ole joka vuosi saavuttanut uutta ennätystä.

Ilmastojärjestelmä on monimutkainen ja siksi usein vaikea hahmottaa. Apua voi hakea arkisesta vertauksesta.

Merja saa pysyvästä työstä tasaista kuukausipalkkaa. Kesällä hän pitää kahvilaa, josta saa tienestejä muutamana kuukautena. Lisäksi hän pelaa raveissa, mikä tuo kukkaroon lisää euroja sattumanvaraisesti – usein vähän, joskus paljon, mutta välillä ei ollenkaan.

Jos Merja saa vuosittain parin prosentin palkankorotuksen, kasvavatko hänen tulonsa? Tämä kuulostaa kompakysymykseltä – muiden tekijöiden pysyessä samana palkankorotus määritelmällisesti tarkoittaa sitä, että tulot nousevat.

Vastaus riippuu kuitenkin siitä, tarkasteleeko Merjan tuloja vuositasolla vai kuukausittain. Syyskuukausina hän ei saa palkan päälle rahaa kahvilan pitämisestä. Jos vielä hevospeleissäkin menee huonosti, voi loppuvuodesta Ylen toimittaja väittää tulojen itse asiassa laskeneen.

Merjan kuukausi on ilmastojärjestelmässä vuosi ja vastaavasti Merjan vuosi ilmaston vuosikymmen (tai mieluiten kaksi). Vuotuiset palkankorotukset vastaavat ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, tienesti kesäkahvilasta kausittaisia syklejä (esim. merivirtoihin liittyvää ENSO-ilmiötä) ja ravivoitot ilmaston satunnaista vaihtelua. Niin kuin vanha kansa on tiennyt: vuodet eivät ole veljeksiä.

Palkankorotusten ansiosta Merjan tulot kasvavat vuodesta toiseen, vaikka kuukausitasolla kahvila ja ravit heiluttelevatkin tuloja. Ilmasto taas lämpenee vuosikymmenistä toiseen, vaikka vuositasolla säännölliset ja satunnaiset ilmiöt heiluttelevatkin lämpötilalukuja. Valitettavasti.

Miltä tilastot sitten näyttävät? Vuosisatamme ensimmäinen vuosikymmen oli lämpimämpi kuin edeltäjänsä. 1990-luku taas oli lämpimämpi kuin 1980-luku. Ja niin edelleen aina 1950-lukuun asti.

 

Kuva 1: Maailman keskilämpötilan muutos vuosikymmenittäin

Myös valtaosa lämpimimmistä yksittäisistä vuosista on ollut vuosituhannen taitteen jälkeen.


Kuva 2: Kuumimmat vuodet lämpöjärjestyksessä

 

Eroja vuosittaisessa ja pitemmän aikavälin tarkastelussa voi havainnollistaa hyvin animaatiolla.

 

Kuva 3: Pitkän aikavälin lämpeneminen vs. lyhyen aikavälin vaihtelu

 

Mikään tästä ei ole sellaista tietoa, jota ei olisi opetettu ilmakehäfysiikan peruskursseilla jo vuosikymmeniä sitten. Mikään tästä ei ole sellaista tietoa, jota edes alkeellisesti ilmastoasioihin perehtynyt ihminen – asiantuntijoista puhumattakaan – ei olisi osannut Ylen toimittajille kertoa.

Miksi Ylen toimittajat siitä huolimatta päättivät väittää katsojille ilmastonmuutoksen pysähtyneen? Sitä voi itse kukin vain arvailla.

 

Oras Tynkkynen

 

PS. Ilmastotutkijat ovat joutuneet vastaamaan väitteeseen ilmastonmuutoksen pysähtymisestä toistuvasti. Siksi etevä toimittaja löytää googlettamalla nopeasti mm. seuraavat lähteet:

Ison-Britannian Met Office: http://metofficenews.wordpress.com/2012/10/14/met-office-in-the-media-14-october-2012/

Skeptical Science -sivusto: http://www.skepticalscience.com/global-cooling-january-2007-to-january-2008-intermediate.htm

Ehkä Ylen toimittajat käyttivät kuitenkin lähteenä tätä Forbesin artikkelia:
http://www.forbes.com/sites/petergleick/2012/02/05/global-warming-has-stopped-how-to-fool-people-using-cherry-picked-climate-data/

18 Responses

  1. Ilmastonmuutos ei varmasti pysähdy nyt eikä milloinkaan. Ilmasto on kuitenkin niin monimutkainen kokonaisuus ja monet siihen kuuluvat ja vaikuttavat ilmiöt niin vaikeasti ennakoitavia sekä pitkäkestoisia, että ilmaston muutoksen suuntaa on lähes mahdotonta ennustaa. Maapallon ilmastohistorian perusoppikirjan mukaan (Lunkka 2008) mukaan ilmasto on viilentynyt 52 miljoonan vuoden ajan. Välillä on tosin ollut nykyistä lämpimämpiä ja kylmempiä ajanjaksoja. Mm. viimeisen jääkauden jälkeen oli ajanjakso, jolloin mm. Lapissa nykyään puuttomilla alueilla kasvoi suuria mäntyjä. Viilentyminen on johtunut nykykäsityksen mukaan mannerlaattojen liikkeistä ja vuorijonojen syntymisestä. Näihin kumpaankaan ihmisen toiminnalla ei ilmeisestikää’n ole mitään vaikutusta. Aikana ennen 52 miljoonaa vuotta sitten alkaneen kylmenemisen alkua maapallolla vallitsi kasvihuoneilmiö, napa-alueilla lämpötilat olivat jopa 20-40 astetta nykyisiä korkeampia. Antartiksella asui krokotiilejä. Siis kaikki nämä muutokset ilmastossa ja monet muut ovat tapahtuneet ilman ihmisen myötävaikutusta, kasvihuoneilmastosta on siirrytty kylmenevään ilmastoon ja mahdollista on myös se, että käy päinvastoin, kuten nykyään monet arvelevat.

    Ihmiskunnan historiasta voi oppia ainakin sen, egttä monet suuret sivilsaatiot ovat tuhoutuneet, koska ne ovat aiheuttaneet paikallisia ympäristökatastrofeja. Nyt ihmiskunta voi olla aiheuttamassa koko maailmanlaajuista ympäristökatastrofia, joka voi johtaa meidän tuntemiemme sivilisaatioiden tuhoutumiseen. Voi olla, että jokainen syömämme pihvi tai lentämämme tai autoilemamme kilometri nopeuttaa tätä katastrofia. Mutta kukaan ei, ei edes Oras Tynkkynen, tiedä sitä varmasti.

  2. Vesa: Siitä, että ilmasto on muuttunut (ja muuttuu edelleen) ilman ihmistoiminnan vaikutusta, ei tietenkään seuraa sitä, että ihminen ei voisi muuttaa ilmastoa. Aika hukkaan olisi mennyt tuhansien ilmastotutkijoiden puolen vuosisadan työ, jos emme osaisi sanoa ilmastosta enempää kuin annat edellä ymmärtää.

  3. Yhdessä asiassa olen Ilmatieteen laitoksen kanssa eri mieltä. Nimittäin siitä että talvet lämpiäisivät meillä enemmän kuin kesät. Alueellisesti ilmastomuutosta on paljon vaikeampaa ennustaa kuin globaalisti. IL on varmaan itsekin samaa mieltä. Uskon että talvet Suomessa päinvastoin kylmenevät tai vähintään pysyvät lämpötiloiltaan keskimäärin ennallaan. Tähän tulokseen tulin Pro gradu -tutkinnossani jo vuonna 1988, jonka aihe oli “Tulivuorenpurkausten vaikutus ilmastoon”. Siis tämä nyt tapetilla oleva aihe ei ollut aiheena, mutta pienenä sivutuloksena arvelin kuitenkin (onnekseni) että ihmisen hiilidioksidi voisi tuoda meille kylmiä talvia. Ja niinhän niitä nyt muutama on ollut. Graduni argumentointi pätee yhä ja sitä on myös vahvistettu kansainvälisesti Pinatubo-tulivuoren purkauksen jälkeen.

  4. Toistan tähän tekstin jonka laitoin tänään FB:iin:
    Herätti ajatuksen. Miten paljon manneralueiden sateet ja niiden vaihtelu vaikuttavat lämmönvaihtoon (havaittava, ei latentti) mannerten ja merien välillä. Mantereiden pinta taas on yhteydessä troposfääriin. Jospa siis lisääntyneet sateet ovat kuljettaneet lämpöä mantereilta+troposfääristä meriin (normaalia tehokkaammin). Lisäntyneillä sateillahan nimenomaan selitettiin muutama vuosi se, ettei merenpinta parina vuonna ollut noussut ennakoitua vauhtia (olikohan vaje 1 cm luokkaa?). Vesi oli mantereiden järvissä ja joissa (ja otti samalla lämmön joka olisi kuulunut maahan ja ilmaan (ilmahan lämpiää maanpinnan kautta) ja vähitellen kuljetti sen lämmön meriin).

  5. Kiitos Oras vastauksestasi. Jos luet viestini tarkemmin huomannet, että en ollenkaan kiistä ihmisen voivan vaikuttaa ilmastoon, päinvastoin, ihmisyhteisöt ovat monesti onnistuneet tuhoamaan itsensä vaikuttamalla paikalliseen ilmastoon tuhoamalla mm. kasvallisuuden. Nykyinen ilmastonmuutos (lämpeneminen) ilmeisestikin johtuu osittain ihmisten toiminnasta. Se mitä haluan sanoa ja sanoinkin ensimmäisessä kirjoituksessani oli, että ilmasto on monimutkainen ilmiö, jonka kehityksen ennustaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Tutkijoiden työ edesauttaa ilmiön ymmärträmistä mutta juuri kukaan tutkija ei usko, että täysin aukotonta teoriaa, joka selittäisi ilmastonmuutoksen on olemassa tai tulee koskaakaan olemaankaan. Sama koskee myös yhteiskuntaa. Yhteiskunta on mikäli mahdollista vielä monimutkaisempi ja ennustamattoampi ilmiö kuin ilmasto. Silti sitäkin on yritettävä jollakin tavalla hallita ja suunnitella. Ilmastonmuutosta ja yhteiskunnan muutosta on mahdollista ennustaa vain jos ei tapahdu mitään yllättävää. Silti niitä molempia voi yrittää ymmärtää paremmin. Yksi yhteiskunnan hallinnan keinoista on on luoda uskonvarmuutta ihmisjoukkoihin rakentamalla varmoja kertomuksia joistakin asioista. Tosikertomus ilmastonmuutoksesta, jota sinä edustat, on yksi viime kädessä yhteiskunnan hallintaan ja poliittisen vallan maksimoimiseen tähtäävä väline. Ilmastonmuutoksen hallinnan kanssa sillä voi olla vähemmän tekemistä.

  6. Vesa, tekstissäsi on yksi paha käsitteellinen kömmähdys. “ennen 52 miljoonaa vuotta sitten alkaneen kylmenemisen alkua maapallolla vallitsi kasvihuoneilmiö,”. Kasvihuoneilmiö on vallinnut maapallolla aina Hadesvaiheen jälkeen. Se on tekijä, joka pitää pallon asuttavana myös tälle pystyyn nouseelle, väkivaltaiselle ja laiskalle kädelliselle.

    Toiseksi: Ihminen ei ylipäätään tiedä mitään varmasti, et edes sinä, Vesa. Jos kumminkin on edes pieni mahdollisuus että nää leikit luonnon kustannuksella johtavat aina paheneviin ja laajeneviin katastrofeihin, on siitä leikistä luovuttava ja näin alkajaisiksi palautettava aineellinen elintasomme tuonne 1960-luvun alkupuolelle, nylkyisella tekniikalla ja tietysti uudenlaisen yhteiskuntamuodon vallitessa.

    Vihreiden rakastama “”kestävä” kapitalismi” on jo käsitteenäkin mahdoton ja yksi tämän päivän vaarallisimmista valheista. Kapitalismi on kapitalismi vaikka voissa paistaisi.

  7. Oras toistaa kv. ilmastopaneelin poliittista mantraa. Kuitenkin tuossa yllä on moni tuonut esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat paljon enemmän kuin ihmisen toimenpiteet – tämä ei tarkoita, että kiistäisin lämpenemisen, päinvastoin. Eikä tämä tarkoita, että vähättelisin luonnonsuojelua koska harjoitin sitä paljon ennen kuin siitä edes puhuttiin julkisesti.
    Eräs tekijä, jota ilmastopaneelin mittarit eivät ota huomioon, on auringon aktiivisuus ja sen vaikutus maapallon ilmaston keskilämpötilaan. Kylmät ja lämpimät kaudet seuraavat aika säännöllisesti pienellä viiveellä auringon aktiviteetteja.
    Oraksen esittämä data on melko lyhyeltä ajalta (reilu 100v) ja sitä muutama kommentoija on oikeutetusti kritikoinut. Lisäksi on huomattava, että monet havaintoasemat ovat lähellä kaupunkeja ja silloin kaupunkien tuottama hukkalämpö vaikuttaa mittaustuloksiin.
    Oikeampi data löytyisi esim. Grönlannin jääpeitteen kairauksista tai puiden vuosilustoista. Ne antavat aika lailla erilaisen kuvan kuin mitä Oraksen markkinoima “realistien” näkemys edustaa.
    Realismia olisi hyväksyä se, että ilmasto nyt vaan on lämpenemässä – ehkä Gönlannissakin kohta kasvatetaan viljaa kuten 1000-luvulla – ja silloin olisi esitettävä kysymys: mitä teemme kaikille tanskalaisille ja hollantilaisille siinä vaiheessa kun heidän maansa on veden alla?

  8. Luitko Oras itse tuota Forbesin artikkelia? Tunnut kommenttisi perusteella pitävän sitä kriittisenä. Sehän itse asiassa tukee näkemystäsi, eli kertoo siitä kuinka lyhyen aikavälin variaatio ei tuhoa pitkän ajan trediä. Toisaalta sinulta jäi puuttumaan Forbesinkin artikkelissa mainittu toinen pointti, eli että meret ovat lämmenneet vaikka ilmakehän alin kerros ei olekaan.

  9. siinä vaiheessa kun tanskalaiset uivat ei ole tehävissä enää yhtään mitään. Uikoot Ruotsiin. Luontoa on merkityksellistetty mm. käsitteella “time lag”, reaktioviive. On täysin mahdollista, että vaikka nyt lopettaisimme 1.8.2013 kaikki kasvihuonekaasupäästöt, tanskalaiset usivat silti. Voi tosin olla, että rajaa ei ole vielä ylitetty, vaan se ylitetään esim. 1.8.2014. Sksi vaadiotaan ankaria yhteiskunnallisia muutoksia ja nopeasti. Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato ja kuoli uskossa.

  10. Vesa: Olen samaa mieltä siitä, että ilmastojärjestelmään liittyy paljon epävarmuuksia ja siksi ilmaston tulevan kehityksen tarkka ennakointi on jokseenkin mahdotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ilmastosta tiedettäisi yhtä sun toista – ja ennen kaikkea riittävästi, jotta ilmastonmuutoksen torjuminen on perusteltua.

  11. Martti: IPCC tietenkin ottaa huomioon myös auringon säteilyn vaikutukset ja kaupunkien lämpösaarekeilmiön. Kannattaa tutustua IPCC:n raportteihin ennen kuin alkaa arvostella niitä.

  12. Matti: Luin toki. Viittasin Forbesin jutun otsikkoon “How to Fool People Using “Cherry-Picked” Climate Data”. Sitä Ylessä taidettiin hyödyntää.

    Monet ilmastotutkijat pitävät merten roolia ratkaisevana pintalämpötilojen nousun väliaikaisessa hidastumisessa. En mennyt tällä kertaa siihen, koska yritin pitää blogitekstin tiiviinä. Tärkeä huomio joka tapauksessa.

  13. Onko näitä konsensus tutkimuksia tehty IPCC:n ulkopuolella? Kuka arvioi IPCC:n toimintaaa?

  14. Onko nämä konsensus-tutkimukset erilaisten riippumattomien tutkijoiden tekemiä? Kuinka moniin eri lähteisiin tutkimuksien pohjana olevat mittausarvot perustuvat?

    Miten maallikko voi vakuuttua, ettei ilmastonmuutostutkimus ole rahoitettujen tutkimustulosten avulla poliittinen päämäärä, esim. carbon taxin tai muuhun ihmisen yksityiselämään puuttumisen väline?

  15. Entä jos Merja onkin peliongelmainen ja palkankorotukset ovat merkityksettömiä verrattuna ravivoittoihin ja -tappioihin?

    Entä jos Merja päätti laajentaa kahvilatoimintaansa ja joko voitti tai hävisi vuosisadan palkankorotusten verran?

    Asia voi hyvin olla näin. Emme nimittäin tiedä paljonko Merjan palkkaa vuosittain korotetaan. Tiedämme vain hänen tulojensa summittaisen kokonaismuutoksen.

  16. Lainaan tähän aika osuvaa kommenttia johon törmäsin eräässä blogissa.

    “Jos siis todistetusti ilmastotiede on ennustekyvytön havaintojen kattamalla aikajaksolla, niin miten monta miljardia kannattaa satsata pitemmän aikajänteen ennusteiden varaan? EU:n mukaan monta.

    Se ilmastotieteen todistettu ennustekyvyttömyys ei sinänsä estä ilmastoa lämpenemästä, jäähtymästä tai pysymästä jonkin aikaa samoissa. Mutta eihän astrologiaakaan rahoiteta verovaroin.”

    Alkuperäinen kommentti löytyi täältä ja suositteleen tutustumaan:
    http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/07/brittien-saahuumori-ja-punainen-viiva.html

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *