Eduskunnan puhemiehelle

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta 2009 linjattiin, että Suomi ajaa ”kehitysrahoituksen muuttamista ilmaston kannalta kestäväksi kansainvälisissä kehityspankeissa ja muilla foorumeilla”. Samalla päätettiin, että ”julkinen kehitysrahoitus päästöjä tuottavalle fossiilisten polttoaineiden käytölle ajetaan vaiheittain alas”. Valtioneuvoston kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa 2012 yhdeksi kehitysyhteistyön kolmesta läpileikkaavasta teemasta määritellään ilmastokestävyys. Ohjelman mukaan Suomi pyrkii ”omassa kehitysyhteistyössään – – hiilineutraaliuteen niin pian kuin mahdollista” ja ”Suomi ei rahoita kehitysyhteistyövaroillaan ydin- ja hiilivoimaa tai suurpatoja ja edistää tätä kantaa mahdollisuuksien mukaan kansainvälisissä järjestöissä”.

Syyskuussa 2013 Suomi, Tanska, Islanti, Norja, Ruotsi ja Yhdysvallat antoivat julkilausuman, jonka mukaan ne ”lopettavat julkisen rahoituksen uusille hiilivoimalaitoksille, poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta” ja ”toimivat yhdessä varmistaakseen, että myös muut maat ja monenkeskiset kehitysrahoituspankit omaksuvat samanlaisen linjauksen”. Yhdysvaltojen presidentti Obama oli jo kesäkuussa esittänyt ilmasto-ohjelmassaan, että Yhdysvaltojen julkinen tuki uusille ulkomaisille hiilivoimalaitoksille lopetetaan, lukuun ottamatta CCS-tekniikkaa käyttäviä laitoksia sekä tapauksia, joissa maailman köyhimmissä maissa käytetään tehokkainta saatavilla olevaa tekniikkaa ja taloudellisesti käyttökelpoisia vaihtoehtoja ei ole.

Maailmanpankkiryhmän johtokunta hyväksyi heinäkuussa 2013 strategian ”Toward a Sustainable Energy Future for All”. Sen mukaan Maailmanpankkiryhmä myöntää taloudellista tukea uusille hiilivoimaprojekteille vain poikkeuksellisissa tapauksissa. Projektien rahoittaminen olisi mahdollista vain, jos on käsitelty muita vaihtoehtoja energiantarpeen tyydyttämiseksi, maan energiatarvetta ei voida muutoin tyydyttää kokonaistaloudellisesti (huomioiden mm. ympäristökustannukset) ja hiilivoimalle ei ole saatavilla muuta rahoitusta.

Maailmanpankkiryhmän ja Suomen omaksumat linjaukset joutuvat koeteltavaksi, kun harkittavaksi tulee kansainvälinen julkinen rahoitus Kosovoon rakennettavalle uudelle 600 MW:n hiilivoimalaitosyksikölle, joka polttaisi ruskohiiltä. Tällä hetkellä Kosovossa toimii kaksi hiilivoimalaa. Voimaloista toista kunnostetaan Maailmanpankin tuella. Toista pidetään EU:n pahimpana ilmansaasteiden pistelähteenä, ja se joudutaan sulkemaan ilmansaasteille asetettujen rajoitusten vuoksi viimeistään 2017. Maailmanpankin maajohtaja Kosovossa puolustaa uuden voimalan rakentamista julkisuudessa edelleen voimakkaasti.

Kosovossa toimiva kansalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen verkosto KOSID vastustaa hanketta. KOSIDin arvostelun mukaan Maailmanpankkiryhmä ei ole tarkastellut hiilivoimalan vaihtoehtoja asianmukaisesti, ja ehdotettu hiilivoimala ei ole taloudellisesti edullisin ja työllisyyden kannalta paras vaihtoehto tyydyttää energiantarve Kosovossa. KOSIDin arvioiden mukaan ehdotettu voimala aiheuttaisi yhteensä 1 700 ihmisen ennenaikaisen kuoleman.

KOSIDin mukaan Kalifornian yliopistossa vuonna 2012 toteutettu energiavaihtoehtojen tarkastelu osoittaa, että Kosovon energiantarve voitaisiin toteuttaa kokonaistaloudellisesti noin 50 % edullisemmin ilman uutta hiilivoimalaa. Esitetyssä vaihtoehdossa panostettaisiin monipuolisesti tuuli-, vesi-, aurinko-, maalämpö- ja bioenergiaan, energiatehokkuutta parannettaisiin ja verkon häviöitä vähennettäisiin. Olemassa olevista hiilivoimaloista toinen voitaisiin mallissa sulkea vuoteen 2017 mennessä ja toisen käyttöä selvästi vähentää. Tarkastelun toteuttamista oli johtamassa entinen Maailmanpankin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden johtava tekninen asiantuntija Daniel Kammen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Aikovatko Suomen hallituksen edustajat vastustaa Maailmanpankkiryhmän hallintoelimissä uuden hiilivoimalan rahoitusta Kosovossa ja
aikovatko Suomen hallituksen edustajat edellyttää Maailmanpankkiryhmän toteuttavan riittävän monipuolisen ja kokonaistaloudellisen tarkastelun energiantarpeen tyydyttämisestä Kosovossa ilmastomyötäisellä tavalla sekä muissa vastaavissa hankkeissa?

Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013

Oras Tynkkynen /vihr

Ministerin vastaus

Maailmanpankin johtokunta hyväksyi 16 heinäkuuta 2013 pankin uuden energialinjauksen “Toward a Sustainable Energy Future for All – Directions for the World Bank Group”s Energy Strategy”. Linjauksen mukaan Maailmanpankin painopisteet ovat luotettavan energian saannin varmistaminen ja kestävä energian tuotanto kuitenkin niin, että jokainen maa päättää omasta energiapolitiikastaan. Uusia hiilivoimalahankkeita voidaan harkita vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Useita vuosia kestäneissä vaikeissa neuvotteluissa hiilivoimaloiden rahoitus oli suurin kiistakysymys. Suomen sekä Pohjoismaiden ja Baltian äänestysryhmämme kanta hiilivoimalahankkeita kohtaan oli neuvotteluissa tiukka. Äänestysryhmä rajasi tukensa uusille hiilivoimalahankkeille vain poikkeustapauksissa, jolloin energiatarpeen tyydyttämiseen ei ole muita toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Näissäkin tapauksissa äänestysryhmä vaatii, että kivihiilihankkeisiin tulee käyttää vain parasta saatavilla olevaa tekniikkaa ja huomioida hankearvioissa paremmin hiilivoiman ympäristövaikutukset, kuten hiilivoiman terveyshaitat.

Suomi jatkaa Maailmanpankissa hiilivoiman vastaista työtä, mutta kiinnittää energialinjauksen mukaisesti samalla huomiota kokonaisuuteen sekä maiden omaan päätösvaltaan.

Maailmanpankin suunnitelma uuden hiilivoimalan rakentamisesta Kosovoon on poikkeustapaus, jonka tarkoituksena on korvata vanha, saastuttava voimala EU:n ympäristöstandardit täyttävällä voimalalla. Muita uusia hiilivoimalahankkeita ei ole suunnitteilla.

Maailmanpankin suunnitelmia Kosovon energiasektorin kehittämiseksi sivuttiin pankin johtokunnassa viimeksi kesäkuussa 2012, jolloin johtokunta käsitteli Kosovon kumppanuusstrategiaa vuosille 2012-2015. Tällöin äänestysryhmämme korosti energiatehokkuuden ja kestävien energiamuotojen käytön merkitystä Kosovon energiasektorin kehittämisessä.

Kosovon uuden hiilivoimalahankkeen johtokuntakäsittelyn ajankohta ei ole vielä tiedossa. Voimalahankkeeseen liittyvien analyysien (rahoitus, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset) teko ja sidosryhmäkonsultaatiot ovat vielä kesken. Hankkeen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten analyysi tulee olemaan kattava. Siinä tarkastellaan eri vaihtoehtojen vaikutuksia molemmista näkökulmista.

Pohjoismaiden ja Baltian äänestysryhmä arvioi jokaisen johtokuntakäsittelyyn tulevan hankkeen sen omien meriittien pohjalta. Arviossa tullaan ottamaan huomioon energian säästön ja uusiutuvan energiantuotannon osuus hankekokonaisuudessa sekä realistinen arvio kivihiilelle vaihtoehtoisten energialähteiden saatavuudesta lähivuosina – ja vuosikymmeninä. Keskeinen elementti päätöksenteossa tulee myös olemaan arvio ympäristö- ja sosiaalivaikutuksista.

Suomen kanta hankkeeseen tulee pohjautumaan valtioneuvoston kehityspoliittiseen ohjelmaan. Suomen kehityspolitiikkaa ohjaa maaliskuussa 2012 hyväksytty valtioneuvoston kehityspoliittinen ohjelma. Yksi toimintaohjelman neljästä painopistealueesta – luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu – kytkeytyy läheisesti kysymykseen energiansaannista. Suomi tukee kehitysmaiden niukkapäästöistä kehitystä. Energiainvestoinneissa sekä strategioissa ja ohjelmissa Suomi painottaa, että ympäristövaikutusten lisäksi on huolella arvioitava yhteiskunnalliset vaikutukset esimerkiksi alueen asukkaiden oikeuksiin ja toimeentuloon. Kielteiset vaikutukset on minimoitava sekä suunnittelussa että toteutuksessa, ja arviointien on oltava aidosti osallistavia. Suomi ei rahoita kehitysyhteistyövaroillaan hiilivoimaa ja edistää tätä kantaa mahdollisuuksien mukaan kansainvälisissä järjestöissä.

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2013

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen