Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Kirjallinen kysymys: Etälamauttimien käyttö

7.11.2008

Eduskunnan puhemiehelle

Etälamautin on ei-tappava ase, joka lamaa tahdonalaisen lihaksiston toiminnan ja aiheuttaa kipua. Laitteen toiminta-ajatuksena on, ettei se vaikuta autonomiseen hermostoon tai sydämen toimintaan. Yleisimmin käytössä on pistoolimainen versio, jonka avulla kohdehenkilöön ammutaan kaksi nuolta sähköä johtavien johtojen varassa.

Suomessa poliisi otti etälamauttimet virallisesti käyttöön helmikuussa 2006. Käyttöönottoa edelsi kolmella paikkakunnalla suoritettu koekäyttö. Nykyään poliisilla on käytössään noin 200 Taser X26 -mallista etälamautinta. Myös vankeinhoitolaitos käyttää etälamauttimia. Yksityisillä vartiointiyrityksillä ei laitteita ole, sillä niiden käyttö on Suomessa sallittu vain viranomaisille.

Elokuuhun 2008 mennessä poliisi oli käyttänyt etälamauttimia Suomessa noin 120 kertaa. Suomen laeista ei löydy suoraa mainintaa lamauttimista, mutta niihin viitataan poliisilaissa (27 §, voimakeinojen käyttö) ja poliisiasetuksessa (18 §, voimankäyttö- ja suojavälineet). Etälamautin luokitellaan kategoriaan “muut ominaisuuksiltaan ja asianmukaisesti käytettyinä vaikutuksiltaan ampuma-asetta lievemmät voimankäyttövälineet.”

Etälamauttimia on kritisoitu maailmalla voimakkaasti. YK:n kidutuksen vastainen komitea on tuominnut niiden käytön. Komitean mukaan laitteet aiheuttavat voimakasta kipua, mitä voidaan pitää jopa kidutuksena. Esimerkiksi vankiloissa lamauttimen käyttö kidutusvälineenä mahdollistaa sen, ettei kidutuksesta jää näkyviä jälkiä.

Joissakin tapauksissa etälamauttimen käyttö on johtanut kohdehenkilön kuolemaan. Kesäkuusta 2001 lähtien maailmalla, erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa, on kuollut ainakin 245 ihmistä välittömästi lamauttimen käytön jälkeen.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International painottaa, että lamautinten käyttökynnyksen madaltuessa ja laitteiden yleistyessä niitä voidaan helposti soveltaa tilanteissa, joista on aiemmin selvitty ilman väkivaltaa esimerkiksi neuvottelemalla. Etälamautin uhkaakin muodostua väkivallan välineeksi tilanteissa, joissa esimerkiksi pampun käyttö ei olisi oikeutettua. Tällainen trendi näyttää olevan ainakin Yhdysvalloissa, jossa noin 80 prosenttia lamauttimen kohteeksi joutuvista henkilöistä on aseettomia.

Testit poliisien ja sotilashenkilöstön vapaaehtoisten kanssa ovat osoittaneet etälamautinten olevan melko turvallisia silloin, kun kyse on terveestä kohteesta kontrolloidussa ympäristössä. Todellinen lamautuksen kohde saattaa kuitenkin olla henkisesti tai fyysisesti huonokuntoinen, erittäin stressaantuneessa tilassa tai esimerkiksi elimistön toimintakykyyn vaikuttavien huumausaineiden tai alkoholin vaikutuksen alainen.

Englannin puolustusministeriön alaisen paneelin (UK’s Defence Scientific Advisory Council’s subcommittee on the Medical Implications of Less-lethal Weapons, DoMILL) mukaan sydämen toimintahäiriöiden riskiä ei voida sulkea pois etälamautinta käytettäessä. Lamauttimia valmistava Taser International on myöntänyt, että toistuvat osumat saattavat vahingoittaa hengitystä ja hapensaantia. Kanadan yleisradion tekemässä tutkimuksessa paljastui, että joka kolmas etälamauttimen kohteeksi joutunut henkilö sai lääkinnällistä huomiota vaativia vammoja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten Suomessa on varauduttu etälamauttimien ihmisille aiheuttamiin vaurioihin, miten niiden mielivaltainen käyttö esimerkiksi vankiloissa estetään ja voidaanko etälamauttimet korvata vähemmän haitallisilla välineillä?

Helsingissä 7. päivänä marraskuuta 2008

Oras Tynkkynen /vihr

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Kommentit

  1. Pirjo Leppäniemi

    Mihin ollaan siis tultu, vuosia kirjoituksenne jälkeen.
    Omakohtainen kokemus sähköllä lamauttamisesta on ammattikorkeakoulun parkkipaikalta, laukaisija jossain puskassa. Uusin tapaus on nyt huhtikuulta asuntoni edustalta, samallalailla näkymätön laukaisija. Läpäiseekö esim. ikkunat.
    Totta sydänmeen ei ottanut, jalat oli vaan “repeytyä” irti.
    Onko vastaavaa tapahtunut laajemmin, kohdistynyt erityisryhmiin..
    Kuinka tunnistettua terveydenhuollossa, myös kunnallisella tasolla, jotta ei joudu pakkohoitoon ja psykenlääkitykseen moisista spekulaatioista. Aika turvaton yhteiskunta jos keskustelua yitetään rajoittaa, kieltämällä myös maailmalla tapahtuvaa. Paniikin aiheuttamisesta/levityksestä tuskin on kyse ja näin pakkokeinojen alaista.

Kommentoi

Kommentit moderoidaan spammin välttämiseksi. Asiattomia kommentteja ei julkaista, ja laittomat viestit ilmoitetaan poliisille.