Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Kirjallinen kysymys: Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot

9.6.2009

Eduskunnan puhemiehelle

Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot eli VALOt (Open Source Software, OSS) ovat tietokoneohjelmia, joita saa käyttää, levittää ja muokata vapaasti. Tunnetuin tällainen ohjelma on suomalaista alkuperää oleva Linux-käyttöjärjestelmä.

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta suosittelee julkaisussaan (JHS 169) VALOjen käyttöä julkisessa hallinnossa mm. paremman tietoturvan ja järjestelmien hallittavuuden takia. Hallitus puolestaan suosittelee kannanotossaan 6.3.2009 avoimen lähdekoodin käyttöä julkisen hallinnon järjestelmissä.

Aiemmin VALOja on käsitelty mm. valtiovarainministeriön suosituksessa valtion tietojärjestelmien ja rajapintojen avoimuudesta (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 23/2003). Suosituksessa todettiin avoimen lähdekoodin menetelmin rakennetun järjestelmän olevan varteenotettava vaihtoehto erityisesti silloin, kun on kyse useiden hallinto-organisaatioiden tarvitsemasta palvelusta tai järjestelmän läpinäkyvyys on erityisen tärkeää.

Euroopan komission tietoyhteiskuntakehitystä edistävän IDABC-ohjelman ohjeet suosittavat avoimen lähdekoodin huomioimista hankintatointen yhteydessä EU:n poliittisten tavoitteiden, kuten yhteismarkkinoiden, kilpailukyvyn ja tasa-arvoisen hallinnon saavuttamiseksi. EU on myös suunnitellut ja ottanut käyttöön avoimen EUPL-ohjelmistolisenssin, joka on räätälöity yleisimpiä VALOjen lisenssejä paremmin yhteensopivaksi EU-lainsäädännön kanssa.

VALOilla on julkisen sektorin näkökulmasta useita vahvuuksia. Niiden avulla ohjelmistokehitys voi nopeutua, paikallisten ohjelmistoyritysten kilpailuedellytykset paranevat ja hankintojen kilpailutus toteutuu vapaammin. Usein VALOt ovat asiantuntijoiden mukaan tunnettuja kaupallisia ohjelmistoja vakaampia ja turvallisempia. VALOja voi tarvittaessa räätälöidä suljettuja ohjelmistoja paremmin eri käyttötarkoituksiin.

VALOja voi usein ladata ilmaiseksi, eikä niiden käytöstä tarvitse maksaa vuotuisia lisenssimaksuja. Ne toimivat tehokkaasti vanhassa laitekannassa, minkä takia tietokoneita voidaan käyttää nykyistä pidempään ja säästää uusien hankinnasta. Uusien ohjelmien käyttö voi edellyttää lisäsatsauksia käyttäjätukeen, mutta tällöin raha menee ulkomaisten yhtiöiden lisenssimaksujen sijaan kotimaiseen työhön.

VALOjen käyttö parantaa kansalaisten välistä yhdenvertaisuutta, lisää tietoturvaa ja läpinäkyvyyttä sekä edistää julkisen vallan tietojärjestelmien riippumattomuutta yksittäisistä yhtiöistä ja muista valtioista. Se voi tuottaa kustannussäästöjä, mikä on julkishallinnolle erityisen tärkeää nyt talouden taantumassa.

VALOjen käytön edistämistä voi pitää elvyttävänä, sillä se tukee kotimaista yrittäjyyttä ja ohjelmistoalaa. Suomessa on runsaasti vapaisiin ja avoimiin ohjelmistoihin liittyvää liiketoimintaa. Esimerkiksi Suomen Open Source -keskuksella COSSilla on yli 140 jäsenyritystä.

Valtion virastojen ja laitosten käytössä oli vuonna 2007 noin 173 000 työasemaa. Uusia työasemia hankittiin vuoden aikana noin 28 000 kappaletta.

Kunnissa ja korkeakouluissa VALOja käytetään kasvavassa määrin. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiliikenteen rahastus- ja seurantajärjestelmä, Vaasan kaupunginkirjaston tietokoneet sekä Åbo Akademin palvelimet toimivat VALOilla. Valtion esimerkki voisi kannustaa VALOjen käytön lisäämiseen myös näillä aloilla.

Ulkomailla VALOja käytetään laajalti. Hollannissa valtio edellyttää yli 50 000 euron IT-investoinneissa VALOjen suosimista, ja Ranskassa poliisin tietokoneet käyttävät Linuxia. Belgiassa ja Tanskassa hallitus on päättänyt sallia valtionhallinnon sisäisessä viestinnässä ainoastaan avoimet tiedostomuodot.

Brasiliassa opetusministeriö on päättänyt ottaa VALOt käyttöön maan kaikissa kouluissa. Kiina ja Turkki kehittävät Linuxin pohjalta omia avoimia käyttöjärjestelmiä. Yhdysvalloissa presidentti Obaman hallinto on käynnistänyt selvitykset VALOjen hyödyistä osana liittovaltion mittavaa elvytyspakettia.

Paikallistasolla mm. Chicagon kaupungin palvelimet Yhdysvalloissa käyttävät Linuxia.
Münchenin kaupunki Saksassa on siirtynyt VALOihin järjestelmällisesti vuodesta 2003 alkaen. Intian Keralan osavaltion kaikki peruskoulujen tietokoneet käyttävät Linuxia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää mm. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan ja hallituksen kannanoton 6.3.2009 asettamia tavoitteita vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön lisäämiseksi?

Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009

Oras Tynkkynen /vihr

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Kommentit

  1. veepee

    Kiviniemen vastaus näköjään tuli. Äkkiseltään vaikuttaa vähän ponnettomalta, ottaen huomioon että VALO:jen tukemisessa joudutaan taistelemaan toimintaympäristön omaa “gravitaatiota” vastaan samaan tapaan kuin sosiaalisesti sekoittavassa asuntopolitiikassa tai liikennepolitiikassa, ja samalla kuitenkin hyödyt valuisivat juuri valtion ja kunten laariin. Selkeästi visio puuttuu.

    Mitä mieltä olet vastauksesta? Odotitko enemmän tai vähemmän?

Kommentoi

Kommentit moderoidaan spammin välttämiseksi. Asiattomia kommentteja ei julkaista, ja laittomat viestit ilmoitetaan poliisille.