Ilmastoneuvotteluja on usein turhauttavaa seurata. Liman ilmastokokouksessakin on nähty sarja korviketoimintoja, joihin maiden edustajat ovat käyttäneet aikaa sisällöstä neuvottelemisen sijaan. Tuntikaupalla on väitelty siitä, minkä paperin pohjalta voidaan keskustella, missä järjestyksessä ja millä kokoonpanolla. Aikaa on turahtanut myös sen pohtimiseen, merkitäänkö vaihtoehtoiset muotoilut tekstiin hakasulkeilla vai numeroituina kappaleina. Tämä aamu käytettiin peitsen taittamiseen siitä, missä huoneessa keskusteluja kannattaisi käydä. Kokouksen viimeisenä virallisena päivänä on kuitenkin onneksi päästy jo lähemmäs asioita,