Suomen herättävä Gazan hätään
Uutiset Gazasta ovat lohduttomia. Joudumme jatkuvasti lukemaan sydäntä särkevistä ihmiskohtaloista ja syvenevästä inhimillisestä hädästä.
Gazan terveysministeriön arvion mukaan kuolonuhreja on ollut yli 60 000, heistä lähes kolmasosa alaikäisiä. Riippumattomat tahot arvioivat menetettyjen ihmishenkien määrän vielä suuremmaksi.
Israel on osoittanut järjestelmällistä piittaamattomuutta siviiliuhreista. Iskujen kohteiksi ovat valikoituneet niin sairaalat, yliopistot kuin kirkot ja moskeijat.
Siviilien ohella henkensä ovat menettäneet sadat heitä auttavat lääkärit ja avustustyöntekijät. Toimittajille sodasta on tullut maailman vaarallisin ainakin yli 30 vuoteen.
Israel on myös valjastanut nälän ja janon sodankäynnin välineeksi. Siviilit Gazassa kärsivät aliravitsemuksesta ja puhtaan veden puutteesta, koska Israel kieltäytyy päästämästä ulkopuolista apua alueelle. Kymmenet ihmiset menehtyvät päivittäin hakiessaan niukkaa apua Israelin hallinnoimilta avustuspisteiltä.
Israel on perustellut julmaa sotaansa islamistisen terroristijärjestö Hamasin nujertamisella. Sodankäynnilläkin on kuitenkin säännöt.
Mikään Israelin tekemä ei oikeuta Hamasin raakalaismaista terrori-iskua israelilaisia siviilejä kohtaan. Mutta mikään Hamasin tekemä ei myöskään oikeuta Israelin sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Mikään ei oikeuta kansanmurhaa.
Pääministeri Orpo on toistuvasti sanonut, että hallitus tekee ”kaikkensa” Gazan humanitäärisen katastrofin ratkaisemiseksi. Lupaus on valitettavasti jäänyt puheiden tasolle.
Hallitukselta on saatu lähinnä ponnettomia vetoomuksia ja puolivillaisia kannanottoja. Käytännössä hallitus ei ole vielä tehnyt juuri mitään. Jos linja ei muutu, toimettomuus tahraa koko hallituksen perinnön.
Suomi ei toki yksin Palestiinan kriisiä ratkaise. Suomi kuitenkin voi – ja Suomen pitää – tehdä kaikki voitavansa.
Palestiinan valtion on tunnustanut jo yli 140 maata, joukossa Suomen keskeisistä verrokeista mm. Ruotsi ja Norja. Uusimpina mukaan ovat liittymässä Ranska, Iso-Britannia ja Kanada.
Suomenkin pitää tunnustaa Palestiina. Jos hallitus ei saa aikaiseksi yksimielistä esitystä, sen pitää antaa eduskunnan päättää.
Paljon muutakin voi tehdä. Mallia voi hakea Suomen kumppanimaista.
Ruotsin hallitus on vaatinut EU:n ja Israelin välisen yhteistyösopimuksen jäädyttämistä. Norja on vastaanottanut Gazasta potilaita, joita alueen romahtanut terveydenhuolto ei pysty hoitamaan.
Slovenia on hyväksynyt lain, joka kieltää tuotteiden maahantuonnin Israelin laittomasti miehittämiltä alueilta. Etelä-Afrikka on nostanut kansanmurhasta Kansainvälisessä tuomioistuimessa Israelia vastaan kanteen, johon mm. Espanja on liittynyt.
Jos Orpo todella tarkoittaa Suomen tekevän ”kaikkensa” Gazan hädän lopettamiseksi, varmaankin vähintään pitäisi toteuttaa toimet, jotka monet kumppanimaamme ovat jo tehneet. Suomi voi kuitenkin myös itse näyttää mallia muille maille.
Israel rahoittaa sotaansa mm. aseviennillä. Suomeen pitää säätää laki, joka kieltää aseiden ostamisen Israelin kaltaisilta ihmisoikeuksia räikeästi rikkovilta mailta.
Tätä on esittänyt Laki särmään -kansalaisaloite, joka keräsi keväällä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Eduskunnan pitää käsitellä aloite rivakasti ja antaa sille tukensa.
Vastuulliset päättäjät eivät voi seurata Gazan kansanmurhaa lapaset suorina. Hallituksen pitää vihdoin ryhdistäytyä – ja todella alkaa tehdä ”kaikkensa”.
Oras Tynkkynen
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (vihr.)