Onnistumisia osallistamisessa, parannettavaa toimeenpanossa

Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta teki osin uraauurtavaa työtä vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentamisessa, mutta työsarkaa riittää. Näin voi tiivistää johtopäätökset valtioneuvoston kanslian tiistaina 8. helmikuuta julkistamista selonteon arviointiraporteista.

Professori Markku Wileniuksen selvityksessä esitetään riippumaton arvio selonteosta. Kanslian koostama raportti taas kokoaa yhteen tekijöiden ja yhteistyökumppanien arvioita selonteon valmistelusta, sisällöstä ja toimeenpanosta. Julkaisuissa esitetään myös suosituksia ilmastopolitiikan ja tulevaisuusselontekojen kehittämiseksi.

Wilenius kiittää selonteon valmistelun laajaa tietopohjaa ja kansalaisten osallistamista. Arvokkaita ovat myös selonteon globaali tarkastelukulma ja kokonaisvaltaisuus. Lisäksi tunnustusta saavat muun muassa vaihtoehtoisia polkuja hahmottelevat skenaariot ja pyrkimys edelläkävijyyteen ilmastonsuojelussa.

Wilenius katsoo kuitenkin, että selonteossa olisi tullut tarkastella perusteellisemmin ilmastonsuojelun yhteyttä markkinoihin. Selonteko olisi myös tullut nivoa vahvemmin yhteen ilmasto- ja energiastrategian sekä luonnonvarapolitiikan kanssa. Pitkän aikavälin tavoite olisi tarvinnut tuekseen laajemman tarkastelun polusta sitä kohti ja lisää konkreettisia toimia.

Kanslian kokoamassa arviossa sidosryhmien ja kansalaisten osallistamista luonnehditaan valtionhallinnossa jopa uraauurtavaksi. Sisältöä pidetään kattavana, informatiivisena ja kansantajuisena. Kiitosta saavat myös läpi leikkaava kestävän kehityksen tarkastelu ja skenaariotyö. Monien linjausten toimeenpano on jo lähtenyt liikkeelle.

Valmistelussa parannettavaa olisi ollut erityisesti suunnitelmallisuudessa ja yhteydenpidossa ministeriöihin. Sisällöllistä kritiikkiä esitetään linjausten hajanaisuudesta ja kansainvälistä kehitystä sekä talousvaikutuksia koskevien osioiden ohuudesta. Toimeenpanovaiheessa kehittämistä on muun muassa linjausten integroimisessa hallituksen työhön ja alueellisten tulevaisuusfoorumien muodossa.

Arviointiraportit kannattavat tulevaisuusselontekojen käyttämistä vastedeskin. Suosituksiin kuuluvat muun muassa

• selonteolle tulee harkita kaksiosaista rakennetta, jossa on yhtäältä pitkän aikavälin visioiva ja strateginen sekä toisaalta tätä konkretisoiva lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimeenpaneva osa
• vahva tulevaisuusnäkökulma tulee taata esimerkiksi hyödyntämällä skenaarioita ja muita tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä
• selonteko tulee hyväksyä hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla, jotta sen linjaukset voidaan ottaa huomioon hallituksen puolivälitarkastelussa ja toimeenpanoon jää riittävästi aikaa
• kansalaisten ja sidosryhmien osallistamiseen tulee varata riittävät voimavarat ja tulosten hyödyntäminen tulee suunnitella ennalta
• alueellisissa tulevaisuusfoorumeissa tulee kehittää uudenlaisia ja osallistavia toimintatapoja

Valtioneuvosto hyväksyi tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta lokakuussa 2009. Selontekohanke päättyy vaalikauden lopulla. Nyt julkaistuilla raporteilla valtioneuvoston kanslia arvioi hankkeen onnistumista ja tukee selontekojen kehittämistä tulevilla hallituskausilla.

Lisätietoja: valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen, p. 050 512 1584 ja professori Markku Wilenius, p. 050 592 9121

Professori Markku Wileniuksen selvitys
Valtioneuvoston kanslian arviointiraportti