Vihreät sai hiljattain historiansa suurimman vaalitappion. Tulos oli niin pysäyttävä, että se on pakottanut työlääseen itsetutkiskeluun. Minua tehtävä puolueen jälleenrakentamisesta kuitenkin innostaa. Pidän myös Vihreiden tulevaisuuden näkymiä valoisina. Olen aiemmin
Lupasin vakavasti harkita asettumista ehdolle Vihreiden puheenjohtajaksi. Sen olin velkaa kaikille ihmisille, jotka ovat minua tehtävään ilmeisen vilpittömin mielin pyytäneet. Ja vakavasti olenkin harkinnut. Olen miettinyt asiaa aamuin, illoin ja
Vaalisunnuntaista alkoi piinaviikko sekä kristillisen kalenterin mukaan että tappion kokeneissa puolueissa. Hiljennyttyäni ensin jäsentelemään ajatuksiani yritän nyt jakaa joitakin havaintoja. 1. Tappio Vihreiden historian suurinVihreiden vaalitappio oli sekä prosenttiyksikköinä että
Vahvistamattoman tuloksen mukaan sain vaaleissa 5 398 ääntä. Valtavan iso kiitos jokaiselle äänestäjälle! Tällä äänimäärällä pääsin läpi eduskuntaan. Aiemmat 11 vuotta kansanedustajana saavat siis nyt jatkoa. Valitettavasti Vihreiden tulos romahti.
Vaaleissa painaa erityisesti se, mitä asioita ehdokkaat ajavat. Väliä on kuitenkin myös sillä, miten he aikovat politiikkaa tehdä. Yksittäisen ehdokkaan on vaikea luvata saavansa läpi juuri tiettyjä poliittisia saavutuksia, koska
Onko ehdokas vielä hakusessa? Askarruttaako jokin kysymys minun tai Vihreiden kannoissa? Haluatko antaa evästystä? Tule juttelemaan! Vaaliviikolla olen tavattavissa Tampereella ainakin seuraavasti: – ti 28.3. klo 10-12 vaalimökillä keskustorilla –
Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on yksi maailman vahvimmista, ja oli ilo olla neuvottelemassa sitä hallitusohjelmaan. Suomen päästöt ovat myös vähentyneet lupaavaan tahtiin. Valitettavasti samalla hiilidioksidia ilmasta sitovat nielut
Tulevan hallituksen on pidettävä kiinni tavoitteesta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Nyt tarvitaan riittäviä päätöksiä, jotta tavoite myös saavutetaan. Se on tärkeää niin ilmaston kuin talouden kannalta. McKinseyn mukaan
Valtio on viime vuosina velkaantunut erityisesti pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Samalla julkisen talouden kestävyysvaje ja velanhoidon kulut ovat kasvaneet. Talouden ongelmia ei pidä sen paremmin paisutella kuin vähätelläkään. Suomi
Julkisen talouden tilanne antaa aihetta huoleen. Ei ole reilua jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi kohtuutonta velkaa – ei taloudellista, ekologista tai sosiaalista. Arviot julkisen talouden kestävyysvajeesta vaihtelevat, mutta valtiovarainministeriön mukaan suuruusluokka
Oras Tynkkynen 2023