Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Energia-lehti: Seuraava energiaveropaketti

Jos hallituksen energiaveropaketti sai sappesi kiehumaan, pitele tuolista lujasti kiinni: lisää on luvassa. Ympäristö- ja energiaverotusta kiristettäneen myös tulevilla hallituskausilla.

Valtio ottaa ensi vuonna velkaa huikeat kahdeksan miljardia euroa, vaikka talous on lähtenyt uuteen nousuun. Vaihtoehdot ovat vähissä.

Työn verotuksen olennainen kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle. Arvonlisäveroa on jo korotettu ja jouduttaneen korottamaan joka tapauksessa lisää. Pääomaveroakin todennäköisesti korotetaan, mutta sillä raavitaan kasaan ehkä sata miljoonaa, ei miljardeja.

Kun vielä ottaa huomioon tarpeen leikata päästöjä nopeasti, on yhtälö rautainen. Oli seuraavan hallituksen pohja millainen tahansa, katse palaa helposti haittaveroihin.

Ympäristö- ja energiaveroilla voi seuraavalla vaalikaudella kerätä yhteensä miljardi euroa lisää vuodessa. Summa on suunnilleen sama kuin tämän hallituksen aikana.

Veropaketti voisi koostua neljästä elementistä. Ensinnäkin verotasoihin tulee tehdä kauttaaltaan inflaatiotarkistus. Se ei vielä kiristä verotusta, vaan pitää sen reaalitason entisellään.

Toiseksi veroihin tarvitaan selviä tasokorotuksia. Kevyen polttoöljyn verotus tulee korottaa samalle tasolle kuin Ruotsissa. Turpeen päästöjä on perusteltua verottaa yhtä ankarasti kuin kivihiilen ja maakaasunkin. Myös päästöjen tuprutteluun kannustavat verovähennykset on korkea aika laittaa remonttiin.

Kolmanneksi kannattaa harkita uusia veroja. Mahdollisia voisivat olla tienkäyttömaksut, ministeri Pekkarisen esittämä uraanivero tai maa-ainesvero.

Neljänneksi verojen ohjaavuutta tulee parantaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi autoilun verotuksen päästöporrastuksen tiukentamista ja kiinteistöveron porrastamista energiatehokkuuden mukaan.

Regressiivisten kulutusverojen reiluutta voisi lisätä sähköveron muuttaminen progressiiviseksi. Haittoja pienituloisille voi kompensoida myös keventämällä verotusta alimmasta päästä.

Veropaketin kokoamisessa kannattaa ottaa opiksi edellisestä harjoituksesta. Kokonaisvaikutukset päästöihin, tulonjakoon ja yritysten kilpailukykyyn tulee selvittää perusteellisesti.

Jotta yrityksille ja kotitalouksille jää riittävästi aikaa sopeutua, tulee paketti toteuttaa suunnitelmallisesti ja vaiheittain. Hallituskauden alussa olisi järkevä sopia maltillisista vuotuisista veronkorotuksista koko nelivuotiskaudeksi.

Polttoaineiden ja päästöoikeuden tulevia hintoja ei kukaan voi tietää varmasti. Siksi vaihtoehtoisia kehityskulkuja tulee arvioida herkkyystarkastelulla.

Sidosryhmät teollisuudesta kansalaisjärjestöihin tulee ottaa mukaan ideointiin ja mallien pallotteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja yhden totuuden nimiin vannomisen sijaan on perusteltua kysyä second opinion, riippumaton arvio toiselta tutkijaryhmältä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *