Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Ydinvoimakonsensuksen aika?

29.12.2016

Kirjoitin keväällä Tuumaan siitä, miten suhtautumiseni ydinvoimaan on muuttunut vuosien varrella. Sekä ydinvoiman kannattajat että vastustajat suhtautuivat pohdiskeluun muutamin poikkeuksin avomielisesti ja rakentavasti.

Vastaanotosta rohkaistuneena olen miettinyt, olisiko mielipiteitä voimakkaasti jakavasta aiheesta sittenkin mahdollista saavuttaa jonkinlainen yhteisymmärrys. Voisiko syntyä kansallinen ydinvoimakonsensus?

Käsitettä on heti syytä tarkentaa. En tarkoita konsensuksella sitä, että kaikki olisivat kaikesta samaa mieltä.

Iso edistysaskel olisi jo se, jos iso osa keskeisistä toimijoista voisi olla samaa mieltä isosta osasta keskeisiä asioita. Sanan tässä merkityksessä konsensusta voisi hakea seuraavanlaiselta suunnalta.

1) Ei ennenaikaista alasajoa
Iso osa nykyisestä ydinvoimakapasiteetista poistuu käytöstä lähivuosikymmeninä, koska voimalat saapuvat käyttöikänsä päähän tai niiden pyörittäminen ei ole enää taloudellista. Sen sijaan toimivia ja kannattavia reaktoreita ei ole järkevää ajaa ennenaikaisesti alas.

2) Suljetaan kehnot voimalat
Toisaalta maailmassa on ydinvoimaloita, joiden ei kannattanekaan antaa jatkaa – esimerkiksi vanhentuneen teknologian tai suuren maanjäristysriskin takia. Alasajo pitää toteuttaa hallitusti niin, että päästöjä pystytään edelleen leikkaamaan nopeasti.

3) Satsataan tutkimukseen
Ydinvoimatutkimuksessa on erityisesti kolme aluetta, joihin kannattaa käyttää myös julkista rahaa. Ilmeisin on turvallisuus: tykkäsi ydinvoimasta tai ei, meillä on vielä pitkään joukko voimaloita, joita pitää pystyä pyörittämään mahdollisimman turvallisesti. Toinen on ydinjätehuolto, sillä vuosikymmenien aikana kertyneet jätteet pitää onnistua käsittelemään joka tapauksessa.

Kolmas – ja luultavasti kiistanalaisin – on uudet ydinvoimatekniikat, kuten toriumiin tai fuusioon perustuvat voimalat. Osa uusista tekniikoista voi onnistua ratkaisemaan osan nykyisen ydinvoiman pulmista. Tutkimus voi myös tuottaa sivutuotteena muuten hyödyllisiä innovaatioita.

4) Tiukennetaan päästötavoitteita
Ydinvoiman lisärakentamista on pitkään perusteltu ilmastonmuutoksen torjunnalla. Toivottavaa olisi, että väitettä viljelevät myös aktiivisesti ajaisivat päästösitoumusten päivittämistä vastaamaan Pariisin sopimusta. Ydinvoiman kannattajille lisäperuste on se, että korkeampi päästöjen hinta parantaisi ydinvoimaloiden kannattavuutta.

5) Lopetetaan uusiutuvien jarruttaminen
Osa ydinvoiman kannattajista käyttää huomiota herättävän paljon aikaa ja vaivaa hyökätäkseen uusiutuvaa energiaa vastaan. Eniten tästä hyötyvät fossiiliset polttoaineet. Villeimmissäkin ydinvoimaskenaarioissa tarvitaan merkittävästi lisää uusiutuvia, joten niiden jarruttamisesta kannattaa luopua.

Ehdotuksista ensimmäinen ja kolmas ovat hankalia osalle ydinvoiman vastustajista. Kakkonen, nelonen ja viitonen voivat taas kirpaista osaa ydinvoiman kannattajista.

Tämä kuuluu kompromissien luonteeseen. Jokainen joutuu joustamaan jostain, jotta joukolla päästään eteenpäin.

Vaikka yhteisymmärrys voitaisiinkin saavuttaa osasta kysymyksiä, tilaa jäisi yllin kyllin myös erimielisyydelle. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen jakaa vahvasti mielipiteitä nyt ja luultavasti myös tulevaisuudessa.

Silti ydinvoimakonsensusta kannattaa tavoitella. Siitä voisivat hyötyä molemmat osapuolet.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Kommentit

  1. Jarkko Nieminen

    Ydinvoiman kannattajana olen kohdista 1-4 samaa mieltä.

    Uusiutuvia en itse vastusta vaan suunnitelmia siitä että siirryttäisiin kokonaan uusiutuvaan energiantuotantoon. Ongelma tuossa on se että se on lähitulevaisuuden teknologialla mahdotonta totetuttaa.

    Viitoskohtaan voisi minun näkökulmastani vaihtaa ydinvoiman ja uusiutuvat päittäin. Eli myös ydinvoiman vastustamisesta hyötyvät eniten fossiiliset polttoaineet ja ydinvoiman rakentamisen jarruttamisesta täytyisi luopua.

    Mitä muuten tarkoitat tuolla uusiutuvien rakentamisen jarruttamisella ? Ainakin Suomessa sanoisin yhteiskunnan uusituville antaman tuen(esim. syöttötariffi) olevan huomattavasti merkittävämpää kuin esim. sen lainsäädännöliset esteet.

  2. Aki

    Fuksiman onnettumuus paljasti, ettei ydinvoimaloissa ole varauduttu keskeisten järjestelmien pettämiseen aikuisten oikeasti edes kahdentamalla. Ydinvoima olis varmaan yhteiskunnan hallittavissa, mutta on otettava huomioon Einsteinin ainoana varmana faktana pitämä asia, että osaamme olla rajattoman tyhmiä.

  3. oras

    Jarkko: Käsittääkseni ainakin suomalaisessa keskustelussa puheet kokonaan uusiutuvasta energiataloudesta viittaavat yleensä malliin, jossa OL3 ja FV olisivat vielä käytössä. Tällainen energiatalous ei ole suinkaan mahdoton, mutta tietysti voimme olla eri mieltä siitä, kuinka tavoiteltava tai järkevä se on.

    Ymmärrän sinänsä ajatuksen viitoskohdasta. Samalla on ehkä hyvä muistaa, että Suomessa on 2000-luvulla myönnetty luvat kolmelle isolle ydinreaktorille. Jos ja kun OL3 ja FV aikoinaan alkavat tuottaa sähköä, ydinsähkön osuus nousee Suomessa koko maailman kärkijoukkoihin. Toki vapaassa maassa saa olla sitä mieltä, että reaktoreja pitäisi rakentaa vielä enemmän, mutta ydinvoiman jarruttamisen näkeminen suurena esteenä tuntuisi vähän kaukaa haetulta.

    Uusiutuvien jarruttamisella en viitannut niinkään konkreettisiin politiikkatoimiin kuin siihen, miten paljon paukkuja osa ydinvoiman kannattajista käyttää uusiutuvien arvostelemiseen. Vaikka kansalaisten selvä enemmistö kannattaa uusiutuvia voimakkaasti, äänekäs vihamielisyys on osaltaan vaikeuttanut uusiutuvien edistämistä myös politiikassa.

  4. Seppo Viljakainen

    Itseäni, realistina , häiritsee ilmaisu ” vastustaa uusiutuvia” eli tuuli/aurinkosähköä tässä kontekstissa.

    Ei kukaan täyspäinen niitä vastusta ; samalla tavalla ei kukaan vastusta ikiliikkujia tai kylmäfuusiota.

    Tuuli/aurinkosähkö ei vain yksinkertaisesti toimi nyt v. 2016.

    Saksa on siitä järkyttävä esimerkki:

    https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

    Saksan normi sähkötehontarve on n. 80 GW.
    Tuuli/aurinkotehoa on n. 90 GW.

    Miksi Saksa ei sulje pienhiukkasilla tappavia hiilivoimaloitaan tai ydinjätteitä tuottavia ydinvoimaloitaan?

    Heti sen jälkeen kun keksitään teknis/taloudellinen tapa varastoida sattumasähköä , asentakaamme tuulivoimala joka niemeen ja notkoon , aurinkopaneelit joka katolle.

    Nyt tuulitukeen hukatut n. 3000 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä menevät täysin hukkaan ; olisi paljon järkevämpi käyttää nuo veromiljardit sattumasähkön varastoinin kehitystyöhön.

  5. Seppo Viljakainen

    Täältä löytyy Työ- ja elinkeinoministeriön lukuihin perustuva silmiä avaava gaari , mitä me saamme vastineeksi tuolle 3-5 miljardin tuulituelle:

    http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226786-ilmastostrategian-lasku-on-viisi-miljardia

  6. Ville Tulkki

    Hei,

    Hienoa että jatkat aiheen pohtimista! Haluaisin vähän kysyä tuosta kakkoskohdastasi, nimittäin ajatuksistasi sen käytännön toteuttamisesta.

    Toteat että vanhat ja vaaralliset laitokset pitää ajaa alas. Kyllä, juuri näin. Jokaisessa maassa on ydinturvallisuudesta vastaava viranomainen, jolla on lopullinen veto-oikeus laitoksen käyttöön jos sen turvallisuudesta ei ole takeita. Kuitenkin, linkkaat nyt uutiseen Indian Point -ydinvoimalasta implikoiden että se olisi esimerkki laitoksesta joka pitäisi sulkea. Jos sallit niin vähän avaan taustoja.

    Indian Pointissa on ollut tritiumvuotoja maakaivoihin, jotka on tehty kyseisten vuotojen tarkkailua varten. Nämä liittyvät laitoksen lauhdutusvesien käsittelyyn. Näitä vuotoja ovat ydinvoimaa vastustaneet aktivistit rummuttaneet juuri linkkaamasi artikkelin tavoin, ja julistaneet voimalan olevan hajoamassa hetkellä millä hyvänsä. Toisaalta, viranomainen US NRC on tutkinut tapaukset ja todennut ettei yhdestäkään ole mitään vaaraa väestölle tai ympäristölle (kokoomasivusto https://www.nrc.gov/reactors/operating/ops-experience/grndwtr-contam-tritium.html).

    Eli, kun sanot että vanhentuneet laitokset pitäisi sulkea, niin kuka siitä päättäisi? Viranomainen joka jo nyt huolehtii virkavastuulla tästä, vai aktivistit jotka levittävät todenperäisyydeltään kyseenalaista pelkoa? Indian Pointin kohdalla täytyy vielä huomata, että New Yorkin osavaltion kuvernööri Cuomo käyttää IPn haukkumista keppihevosenaan oman suosionsa kasvattamiseen.

    Tässä on sanomattakin selvää aasinsiltaa kotimaiseen tuulivoimapelotteluun, jota nyt perussuomalaiset käyttävät keppihevosenaan saadakseen kuntavaaleissa ääniä.

  7. oras

    Seppo: Saksahan ajaa alas ydinvoimaloitaan, mistä sitä on myös arvosteltu. Miksi Saksa ei tee enemmän hiilen ajamiseksi alas, sitä kannattaa kysyä ensisijaisesti maan hallitukselta, jossa istuvat kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit.

    Tuulivoimasta voinee todeta vain lyhyesti, että siitä on lyhyessä ajassa tullut yksi tärkeimpiä sähköntuotantomuotoja. Esimerkiksi EU:ssa nykyinen tuulivoimakapasiteetti riittää tuottamaan yli 10 % sähköstä, vaikka keskiarvoa laskevat Suomen kaltaiset säästellen tuulivoimaan investoineet maat.

    Sinänsä minua askarruttaa, miksi tuulivoiman tuet ovat käytännössä ainoita valtion menoja, jotka eräät tahot haluavat esittää kumulatiivisina. Jos vaikka puolustus- tai maatalousmenoja esittäisi samalla tavalla, luvut näyttäisivät vielä enemmän tähtitieteellisiltä. Ja tuo esittämäsi kolme miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä on sekin samaa suuruusluokkaa kuin erilaisiin ympäristölle haitallisiin tukiin käytetään joka vuosi.

    Investoinnit niin tuulivoimaan kuin mihin tahansa muuhunkin toki maksavat. Olennaisempi kysymys kuitenkin on, mitä tuolle rahalle saadaan. Tuulivoiman tapauksessa vastaus on: aika paljon (http://www.orastynkkynen.fi/?p=6485).

  8. oras

    Ville: Indian Pointin tapaukseen perehtyneenä tietänet, että voimalassa ei ole kyse vain mainitsemistasi tritiumvuodoista. Sinänsä tarkoitukseni ei ollut avata keskustelua mistään yksittäisestä tapauksesta, mutta toisaalta ajattelin, että ilman esimerkkiä periaate voisi jäädä epämääräiseksi.

    Eri maissa on erilaiset menettelyt ydinvoimaloiden turvallisuuden arviointiin. Lienemme samaa mieltä siitä, että kaikissa maissa kriteerit ja menettelyt eivät ole yhtä tiukkoja kuin Suomessa – ja itse uskon, että olisi hyvä olla. Siltä osin kuin luvituksessa on harkintaa, kuten VN:n päättäessä ydinvoimalan käyttöajan jatkamisesta, kannatan ankaraa linjaa. (Suomessa sivumennen sanoen reaktorit kaiketi täyttäisivät ankaratkin ehdot, joskin asia tulee päätettäväksi sitten, jos niille haetaan käyttöiän pidennystä.)

  9. Börje Uimonen

    Noista kohdista ei vielä avaudu näkemykset Fennovoiman ulko- ja turvallisuspoliittisiin riskeihin tai yleensäkään miten uusiin reaktoreihin tulisi suhtautua. Pelkästään vanhojen alasajon hidastaminen ei tuo paljonkaan lohtua ilmasto-ongelmiin.

    Märkä päiväuni olisi, että Fortum rakentaisi kolmannen reaktorin Loviisaan ja rakentaisi kaukolämpöputken pk-seudulle. Fortumin ongelmana alkaa myös olemaan Venäjälle tehdyt energiainvestoinnit, jotka tarjoavat naapurille liian helpon peukaloruuvin. Ehkä Fortumkin on pelannut itsensä pihalle.

  10. oras

    Börje: Joo, en usko, että ydinvoiman lisärakentamisesta on saavutettavissa konsensusta. Oman kantani Fennovoimaan olen ilmaissut aika selvästi vuosien varrella.

Kommentoi

Kommentit moderoidaan spammin välttämiseksi. Asiattomia kommentteja ei julkaista, ja laittomat viestit ilmoitetaan poliisille.