Kuntavaalien jälkeen eetteri on pullollaan arvioita tuloksen syistä. Paljastan nyt politiikan hartaasti varjellun salaisuuden: kukaan ei oikeasti tiedä. Monet arviot voivat olla perusteltuja, ja ne voivat myöhemmin osoittautua oikeiksi. Tässä vaiheessa ne ovat kuitenkin lähinnä valistuneita arvauksia. Tiedämme sen, kuinka monta ääntä puolueet ja ehdokkaat ovat saaneet ennakkoäänestyksessä ja varsinaisena vaalipäivänä eri äänestyspaikoilla. Pystymme myös vertailemaan tulosta (voittopuolisesti) valtakunnallisiin kyselytuloksiin. Emme kuitenkaan vielä tiedä, kuinka moni puolueen A äänestäjä on

Tampere on vuodesta toiseen Suomen vetovoimaisin kaupunki. Jotain täällä on siis tehty oikein. Tampere on myös kaupunki, jossa talous on ollut vuosia alijäämäinen ja työttömyys valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Jotain täällä pitää siis tehdä paremmin. Usein katseet käännetään elinkeinopolitiikkaan – ja aivan oikein. Jos Tampere on houkutteleva paikka yrityksille, se poikii niin työpaikkoja kuin verotuloja. Mutta mitä elinkeinopolitiikassa oikein pitäisi tehdä toisin? Mallia voi ehkä ottaa Uudestakaupungista. Hyvän johdatuksen tarjoaa Paul-Erik

Koska olen istunut valtuustossa pitkään, on kohtuullista kysyä, mitä olen oikein saanut aikaan. Kokosin siksi joukon ilmasto- ja luontoasioita, joita olen saanut viime vuosina vietyä eteenpäin – toki yhdessä samoin ajattelevien kollegoiden kanssa Vihreistä ja muista puolueista. 1) Jätteet auton tankkiin. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana edistin investointia laitokseen, jolla kotien biojätteistä tehdään biokaasua. Tämä Biomylly auttaa korvaamaan liikenteessä fossiilisia polttoaineita. 2) Rahat irti fossiileista. Tein aloitteen siitä, että Tampere

Kunnanvaltuusto päättää nimensä mukaisesti oman kunnan asioista, kuten kouluista, kaduista ja kirjastoista. Sote-uudistukseen asti valtuutettujen vastuulla ovat myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Emme kuitenkaan elä tyhjiössä. Pitkän päälle Tampere ja muut kunnat voivat menestyä vain osana hyvinvoivaa Suomea, Eurooppaa ja maailmaakin. Viime aikoina tämä on käynyt valitettavan selväksi. Kiinasta levinnyt pandemia laittoi myös tamperelaisten elämän mullin mallin. Sittemmin arkeemme ovat vaikuttaneet Brasiliasta, Isosta-Britanniasta ja Intiasta alkunsaa saaneet virusmuunnokset. Valitettavasti myös tulevaisuutta

Kevään kuntavaalien tulos käytännössä ratkaisee, kuka johtaa Tamperetta seuraavan nelivuotiskauden. Vihreät valitsee oman pormestariehdokkaansa jäsenkyselyn perusteella. Kisassa on mukana viisi ehdokasta. Minuakin moni kyseli ehdolle, ja harkitsin asiaa aikani. Pormestarin tehtävä on kiistatta tärkeä ja innostava. Olen istunut valtuustossa jo vuodesta 1997 alkaen, mutta sytyn yhä Tampereen asioiden hoitamisesta. Olen pitkään tehnyt töitä erityisesti sen eteen, että Tampereesta saadaan rakennettua ilmastoneutraali – on sitten kyse ilmastohätätilan julistamisesta, fossiilisijoituksista irtaantumisesta tai

Tätä kirjoittaessani kuntavaaleihin on tasan 250 päivää aikaa. Nyt saatat ajatella: hetkinen, kuka ihme tällaisia miettii, kun koronakriisi näyttää jälleen synkentyvän? Väitän, että kuntavaalit ovat tärkeät myös – ja oikeastaan juuri – näinä poikkeuksellisina aikoina. Yritän perustella. Maailman pahin pandemia yli vuosisataan on tappanut ihmisiä jo noin kolmen Tampereen verran eikä loppua näy. Tauti ja sen rajoitustoimet ovat johtaneet maailmantalouden rajuimpaan lamaan sitten 1930-luvun. Suomi on selvinnyt epidemiasta kansainvälisesti verraten

Koronapandemia on pistänyt kaiken mullin mallin. Olemme siirtyneet normaalin jälkeiseen aikaan, jossa ravintolat ovat kiinni, koulut ovat kiinni ja rajat ovat kiinni – ja 800 poliisia vartioi Uudenmaan rajoja. Poikkeusolot aiheuttavat tukun hankaluuksia sekä yhteiskunnalle että arjelle. Vastoinkäymiset eivät koettele kaikkia tasaveroisesti, vaan osa ihmisistä maksaa epidemiasta ja sen torjuntatoimista kovemman hinnan. Kaiken tämän poikkeuksellisuuden keskellä – kun iäkkäitä läheisiä ei saa tavata ja kotona yritetään osallistua Zoom-palaveriin samalla, kun

Eduskuntaan päätyneessä kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomessa otetaan käyttöön lentovero. Mutta mihin tällaista veroa tarvitaan – ja miten se voisi toimia? 1) Miten veron voisi toteuttaa?Lentovero peritään lentolipun hinnasta. Useissa maissa vero porrastetaan matkan pituuden tai luokan mukaan. Esimerkiksi Ruotsissa vero on Euroopan sisäisiltä lennoilta noin 6 euroa, vähän pitemmiltä 25 euroa ja kaikkein pisimmiltä 40 euroa. Kansalaisaloitteessa pyydetään myös selvittämään, voisiko veron suuruudessa ottaa huomioon erilaisten lentojen ilmastovaikutukset. Tällöin matkat

Oletko kyllästynyt kuulemaan samoja ilmastovinkkejä lentämisen vähentämisestä, kasvisten suosimisesta ja vihreään sähköön vaihtamisesta? Joko olet kahlannut läpi kaikki 100 Sitran arjen tekoa? Ei hätää, tässä 10 vähän yllättävämpää vinkkiä ilmaston puolesta! 1) Kirjoita pankillePankit rahoittavat suoraan tai epäsuorasti ilmastokriisiä kiihdyttäviä toimia kuten öljynporausta ja lihantuotantoa sademetsäalueilla. Ota siis yhteyttä pankkiisi ja kysy, miten se takaa, että eurosi eivät vauhdita ilmastonmuutosta. Jos vastaus ei vakuuta, kannattaa harkita pankin vaihtamista. 2) Hillitse

Toisinaan paperinmakuisissa asiakirjoissa on piilossa merkittäviä päätöksiä – jopa historiallisia. Näin kävi Tampereella, kun valtuusto hyväksyi kaupungin uudet rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteet. Periaatteissa linjataan, että kaupunki ohjaa sijoituksiaan vastuullisiin kohteisiin. Samalla Tampere vetää pois sijoituksiaan fossiilienergiasta osana kaupungin hiilineutraaliussitoumusta. Linjaus on järkevä ja tärkeä erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin ilmastokriisin ratkaisemiseksi fossiilienergiasta on luovuttava mahdollisimman ripeästi. Jos ei halua maailmaan lisää hiilivoimaloita, ei niitä kannata myöskään omilla varoillaan rahoittaa. Toiseksi linjaus