Eduskuntaan päätyneessä kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomessa otetaan käyttöön lentovero. Mutta mihin tällaista veroa tarvitaan – ja miten se voisi toimia? 1) Miten veron voisi toteuttaa?Lentovero peritään lentolipun hinnasta. Useissa maissa vero porrastetaan matkan pituuden tai luokan mukaan. Esimerkiksi Ruotsissa vero on Euroopan sisäisiltä lennoilta noin 6 euroa, vähän pitemmiltä 25 euroa ja kaikkein pisimmiltä 40 euroa. Kansalaisaloitteessa pyydetään myös selvittämään, voisiko veron suuruudessa ottaa huomioon erilaisten lentojen ilmastovaikutukset. Tällöin matkat

Oletko kyllästynyt kuulemaan samoja ilmastovinkkejä lentämisen vähentämisestä, kasvisten suosimisesta ja vihreään sähköön vaihtamisesta? Joko olet kahlannut läpi kaikki 100 Sitran arjen tekoa? Ei hätää, tässä 10 vähän yllättävämpää vinkkiä ilmaston puolesta! 1) Kirjoita pankillePankit rahoittavat suoraan tai epäsuorasti ilmastokriisiä kiihdyttäviä toimia kuten öljynporausta ja lihantuotantoa sademetsäalueilla. Ota siis yhteyttä pankkiisi ja kysy, miten se takaa, että eurosi eivät vauhdita ilmastonmuutosta. Jos vastaus ei vakuuta, kannattaa harkita pankin vaihtamista. 2) Hillitse

Toisinaan paperinmakuisissa asiakirjoissa on piilossa merkittäviä päätöksiä – jopa historiallisia. Näin kävi Tampereella, kun valtuusto hyväksyi kaupungin uudet rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteet. Periaatteissa linjataan, että kaupunki ohjaa sijoituksiaan vastuullisiin kohteisiin. Samalla Tampere vetää pois sijoituksiaan fossiilienergiasta osana kaupungin hiilineutraaliussitoumusta. Linjaus on järkevä ja tärkeä erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin ilmastokriisin ratkaisemiseksi fossiilienergiasta on luovuttava mahdollisimman ripeästi. Jos ei halua maailmaan lisää hiilivoimaloita, ei niitä kannata myöskään omilla varoillaan rahoittaa. Toiseksi linjaus

Rinteen hallituksen ohjelma hyväksyttiin juuri. Ilmastotutkijoiden jättiraportin, nuorten ilmastolakkojen ja ilmastovaalien jäljiltä odotukset olivat korkealla. Mutta tuliko takki vai tuluskukkaro? Kovat tavoitteet. Ohjelman johtotähtenä on toimia niin, että ilmastonmuutos voidaan rajata puoleentoista asteeseen. Tämän mukaisesti Suomi sitoutuu saavuttamaan hiilineutraaliuden vuonna 2035 ja pyrkii olemaan maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitevuosi hiilineutraaliudelle on selvästi tiukempi kuin eduskuntapuolueiden yhteislinjaus viime joulukuulta. Se on itse asiassa yksi kunnianhimoisimpia tavoitteita koko maailmassa. Esimerkiksi pohjoismaisista verrokeista

Tänään vahvistetun tuloksen mukaan sain vaaleissa 4 303 ääntä. Suurkiitos jokaiselle äänestäjälle! Tällä tuloksella ylsin varasijalle. Äänimäärä on itse asiassa suurempi kuin viimeisenä Pirkanmaalta valitulla Veijo Niemellä (ps.) – ja valtakunnallisesti noin 40 tuoreella kansanedustajalla. Isot onnittelut myös Pirkanmaan kahdelle vihreälle kansanedustajalle, Satu Hassille ja Iiris Suomelalle! Päätöksenteko on heillä osaavissa käsissä. Jatkan itse töitä paremman maailman puolesta Sitran vanhempana neuvonantajana ja omassa firmassani Tyrskyssä. Lisäksi hoidan luottamustehtäviäni Tampereen kaupunginvaltuutettuna,

Onko pienen Suomen tekemisillä väliä ilmastokriisin kaltaisen maailmanlaajuisen ja valtavan ongelman kannalta? Kysymys tulee vastaan päivittäin – tässä kymmenen mahdollista vastausta. 1.Ilmakehä ei piittaa siitä, mistä päästöt tulevat tai kuka ne aiheuttaa. Jokainen vähennetty päästötonni hidastaa ilmastonmuutosta riippumatta siitä, tapahtuuko vähennys Kiinassa vai Suomessa. 2. Jos 5,5 miljoonan suomalaisen päästöillä ei olisi väliä, ei varmaankaan olisi slovakialaisten, norjalaisten tai eritrealaistenkaan päästöillä. Eikä irlantilaisten, uusiseelantilaisten, kroatialaisten, kuwaitilaisten, panamalaisten, jamaikalaisten, liettualaisten jne.

Koko suomalainen yhteiskunta voittaa, jos kukaan ei tipahda kelkasta. Siksi päätöksillä pitää määrätietoisesti torjua hyvinvointierojen kasvua ja köyhyyttä. 1) Ennaltaehkäisy ensinOngelmien ennaltaehkäisy on paljon helpompaa ja halvempaa kuin niiden korjaaminen jälkeenpäin. Ennaltaehkäisy pitää ottaa kaiken politiikan kärkeen, on sitten kyse maksuttomasta ehkäisystä nuorille tai kävelyyn ja pyöräilyyn kannustavasta liikennepolitiikasta. 2) Sosiaaliturvan uudistus perustuloksiPerusturvaa pitää uudistaa aukkojen paikkaamiseksi ja työhön kannustamiseksi. Uuden hallituksen pitää toteuttaa laajennettu perustulokokeilu, jonka perusteella voidaan rakentaa

Tasokas koulutus ja korkea osaaminen ovat Suomen valtteja. Nyt tarvitaan koulutuksen kunnianpalautus ja lisäsatsauksia kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja tutkimukseen. 1) Leikkausten sijaan lisäsatsauksiaPitkään jatkuneet koulutusleikkaukset uhkaavat rapauttaa osaamista. Seuraavan hallituksen pitää lisätä koulutuksen rahoitusta kauttaaltaan. 2) Kaikille lapsille oikeus päivähoitoonRajoitukset päivähoito-oikeuteen ovat ongelmallisia erityisesti vaikeuksien kanssa kamppaileville perheille. Oikeus päivähoitoon pitää palauttaa kaikille lapsille. 3) Oikeasti maksuton lukio ja ammatillinen koulutusKirjat ja muut tarvikkeet tulevat toisen asteen opiskelijoille kalliiksi,

Vahva talous on perusta työllisyydelle ja hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle. Taloutta pitää uudistaa ja yrittäjyyttä vauhdittaa tavalla, joka samalla tukee köyhyyden vähentämistä ja ympäristöongelmien ratkaisemista. 1) Jatkoa työllisyysasteen nostolleTyöllisyysastetta pitää pyrkiä nostamaan edelleen lähivuosina 75:een ja pitkällä aikavälillä 80 prosenttiin. Tähän tarvitaan laajaa kirjoa toimia perhevapaauudistuksesta ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen ja alla koottuihin keinoihin. 2) Rahat haitallisista tuista uudistaviinValtaosa nykyisistä yritystuista on säilyttäviä, olemassa olevien yritysten vanhaa toimintaa pönkittäviä – ja moni niistä

Ilmastokriisi on merkittävin ihmiskunnan – siis myös suomalaisten – hyvinvointia horjuttava uhka. Suomella voi olla kokoaan suurempi rooli sen ratkaisemisessa. Seuraavilla kymmenellä päätöksellä pystymme jälleenrakentamaan taloutemme hiilineutraaliksi ja näyttämään tietä. 1) Tavoitteet ajan tasalleSuomen nykyiset päästötavoitteet eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Kunnianhimon tasoa pitää nostaa niin, että saavutamme hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä ja sidomme ilmakehästä enemmän hiiltä kuin sinne päästämme jo 2030-luvun kuluessa. 2) Haittatuet alasMiljardiluokan ympäristölle haitalliset tuet