Rinteen hallituksen ohjelma hyväksyttiin juuri. Ilmastotutkijoiden jättiraportin, nuorten ilmastolakkojen ja ilmastovaalien jäljiltä odotukset olivat korkealla. Mutta tuliko takki vai tuluskukkaro? Kovat tavoitteet. Ohjelman johtotähtenä on toimia niin, että ilmastonmuutos voidaan rajata puoleentoista asteeseen. Tämän mukaisesti Suomi sitoutuu saavuttamaan hiilineutraaliuden vuonna 2035 ja pyrkii olemaan maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitevuosi hiilineutraaliudelle on selvästi tiukempi kuin eduskuntapuolueiden yhteislinjaus viime joulukuulta. Se on itse asiassa yksi kunnianhimoisimpia tavoitteita koko maailmassa. Esimerkiksi pohjoismaisista verrokeista

Tänään vahvistetun tuloksen mukaan sain vaaleissa 4 303 ääntä. Suurkiitos jokaiselle äänestäjälle! Tällä tuloksella ylsin varasijalle. Äänimäärä on itse asiassa suurempi kuin viimeisenä Pirkanmaalta valitulla Veijo Niemellä (ps.) – ja valtakunnallisesti noin 40 tuoreella kansanedustajalla. Isot onnittelut myös Pirkanmaan kahdelle vihreälle kansanedustajalle, Satu Hassille ja Iiris Suomelalle! Päätöksenteko on heillä osaavissa käsissä. Jatkan itse töitä paremman maailman puolesta Sitran vanhempana neuvonantajana ja omassa firmassani Tyrskyssä. Lisäksi hoidan luottamustehtäviäni Tampereen kaupunginvaltuutettuna,

Onko pienen Suomen tekemisillä väliä ilmastokriisin kaltaisen maailmanlaajuisen ja valtavan ongelman kannalta? Kysymys tulee vastaan päivittäin – tässä kymmenen mahdollista vastausta. 1.Ilmakehä ei piittaa siitä, mistä päästöt tulevat tai kuka ne aiheuttaa. Jokainen vähennetty päästötonni hidastaa ilmastonmuutosta riippumatta siitä, tapahtuuko vähennys Kiinassa vai Suomessa. 2. Jos 5,5 miljoonan suomalaisen päästöillä ei olisi väliä, ei varmaankaan olisi slovakialaisten, norjalaisten tai eritrealaistenkaan päästöillä. Eikä irlantilaisten, uusiseelantilaisten, kroatialaisten, kuwaitilaisten, panamalaisten, jamaikalaisten, liettualaisten jne.

Koko suomalainen yhteiskunta voittaa, jos kukaan ei tipahda kelkasta. Siksi päätöksillä pitää määrätietoisesti torjua hyvinvointierojen kasvua ja köyhyyttä. 1) Ennaltaehkäisy ensinOngelmien ennaltaehkäisy on paljon helpompaa ja halvempaa kuin niiden korjaaminen jälkeenpäin. Ennaltaehkäisy pitää ottaa kaiken politiikan kärkeen, on sitten kyse maksuttomasta ehkäisystä nuorille tai kävelyyn ja pyöräilyyn kannustavasta liikennepolitiikasta. 2) Sosiaaliturvan uudistus perustuloksiPerusturvaa pitää uudistaa aukkojen paikkaamiseksi ja työhön kannustamiseksi. Uuden hallituksen pitää toteuttaa laajennettu perustulokokeilu, jonka perusteella voidaan rakentaa

Tasokas koulutus ja korkea osaaminen ovat Suomen valtteja. Nyt tarvitaan koulutuksen kunnianpalautus ja lisäsatsauksia kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja tutkimukseen. 1) Leikkausten sijaan lisäsatsauksiaPitkään jatkuneet koulutusleikkaukset uhkaavat rapauttaa osaamista. Seuraavan hallituksen pitää lisätä koulutuksen rahoitusta kauttaaltaan. 2) Kaikille lapsille oikeus päivähoitoonRajoitukset päivähoito-oikeuteen ovat ongelmallisia erityisesti vaikeuksien kanssa kamppaileville perheille. Oikeus päivähoitoon pitää palauttaa kaikille lapsille. 3) Oikeasti maksuton lukio ja ammatillinen koulutusKirjat ja muut tarvikkeet tulevat toisen asteen opiskelijoille kalliiksi,

Vahva talous on perusta työllisyydelle ja hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle. Taloutta pitää uudistaa ja yrittäjyyttä vauhdittaa tavalla, joka samalla tukee köyhyyden vähentämistä ja ympäristöongelmien ratkaisemista. 1) Jatkoa työllisyysasteen nostolleTyöllisyysastetta pitää pyrkiä nostamaan edelleen lähivuosina 75:een ja pitkällä aikavälillä 80 prosenttiin. Tähän tarvitaan laajaa kirjoa toimia perhevapaauudistuksesta ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseen ja alla koottuihin keinoihin. 2) Rahat haitallisista tuista uudistaviinValtaosa nykyisistä yritystuista on säilyttäviä, olemassa olevien yritysten vanhaa toimintaa pönkittäviä – ja moni niistä

Ilmastokriisi on merkittävin ihmiskunnan – siis myös suomalaisten – hyvinvointia horjuttava uhka. Suomella voi olla kokoaan suurempi rooli sen ratkaisemisessa. Seuraavilla kymmenellä päätöksellä pystymme jälleenrakentamaan taloutemme hiilineutraaliksi ja näyttämään tietä. 1) Tavoitteet ajan tasalleSuomen nykyiset päästötavoitteet eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Kunnianhimon tasoa pitää nostaa niin, että saavutamme hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä ja sidomme ilmakehästä enemmän hiiltä kuin sinne päästämme jo 2030-luvun kuluessa. 2) Haittatuet alasMiljardiluokan ympäristölle haitalliset tuet

Suomalaiset vaativat kyselyjen mukaan päättäjiltä ripeämpiä ilmastotoimia. Samalla ihmiset haluavat kuitenkin pitää huolta myös taloudesta ja työpaikoista.

Osallistuin tammikuussa vegaanihaasteeseen 13 000 muun suomalaisen tavoin. Kansainvälisestikin haaste ylsi ennätystulokseen, kun osallistujien määrä nousi noin neljännesmiljoonaan. Ajatuksena vegaaninen kuukausi ei vaikuttanut nimensä mukaisesti haasteelta, koska olen ollut kasvissyöjä (lakto-ovovegetaristi) yli puolet elämästäni. Olen myös muutenkin siirtynyt koko ajan vegaanisempaan suuntaan. Silti kokonaan eläintuotteista pidättäytyessä tuli vastaan monenlaisia tilanteita. Olen ryhmitellyt niitä kolmeen koriin: matkoihin, töihin ja kotiin. 1) Matkoilla Matkustaessa vegaaninen tarjonta vaihtelee paljon. Pikkuhotellin aamiaisella Pohjois-Saksan Flensburgissa