Suomalaiset vaativat kyselyjen mukaan päättäjiltä ripeämpiä ilmastotoimia. Samalla ihmiset haluavat kuitenkin pitää huolta myös taloudesta ja työpaikoista.

Osallistuin tammikuussa vegaanihaasteeseen 13 000 muun suomalaisen tavoin. Kansainvälisestikin haaste ylsi ennätystulokseen, kun osallistujien määrä nousi noin neljännesmiljoonaan. Ajatuksena vegaaninen kuukausi ei vaikuttanut nimensä mukaisesti haasteelta, koska olen ollut kasvissyöjä (lakto-ovovegetaristi) yli puolet elämästäni. Olen myös muutenkin siirtynyt koko ajan vegaanisempaan suuntaan. Silti kokonaan eläintuotteista pidättäytyessä tuli vastaan monenlaisia tilanteita. Olen ryhmitellyt niitä kolmeen koriin: matkoihin, töihin ja kotiin. 1) Matkoilla Matkustaessa vegaaninen tarjonta vaihtelee paljon. Pikkuhotellin aamiaisella Pohjois-Saksan Flensburgissa

Ruotsissa neljä puoluetta on päässyt alustavaan sopuun hallituksen muodostamisesta nelisen kuukautta vaalien jälkeen. Pihtisynnytyksellä saavutetussa ratkaisussa sosiaalidemokraatit ja vihreät jatkaisivat vähemmistöhallituksena, jota keskusta ja liberaalit tukisivat oppositiosta. Hallitussopu on 16-sivuinen asiakirja, jossa on 73 numeroitua kohtaa. Hallitus voi ja sen täytyykin kaudellaan tehdä päätöksiä myös monista muista asioista. Ainakin näissä kysymyksissä se voisi nojata kahden oppositiopuolueen tukeen ja saada esityksensä eduskunnassa läpi. Neljän puolueen pitää vielä hyväksyä saavutettu neuvottelutulos. Jos

Turku hyväksyi hiljattain tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2029 mennessä. Onneksi olkoon, turkulaiset! Suomen suurista kaupungeista Turulla on nyt tiukin tavoite, eikä siinä ole hävettävää kansainvälisestikään. Suomalaiskaupunkien kisaa johtaa Joensuu, jossa maali on vuodessa 2025. Tampereella turkulaisten ilmoitus herätti pientä mutinaa. Asetettiinko maali juuri vuoteen 2029, jotta Turku ohittaisi Tampereen aiemmin hyväksymän tavoitteen vain yhdellä vuodella? Kaupunginjohtaja Minna Arve kuitenkin vakuutti, että syy on yksinkertaisempi: 2029 Turku täyttää 800 vuotta. Uskotaan nyt

Kasvavasta podcasttarjonnasta voi välillä olla vaikea seuloa helmiä. Siksi olen koonnut omat ilmasto- ja energia-aiheiset löydökseni muille virikkeeksi. Hyvän sään aikana on ilmeinen valinta jo siksi, että se on yksi harvoja suomenkielisiä ilmastopodcastejä. Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoiden jaksot ovat tyyliltään vaihtelevia ja välillä rosoisiakin, mutta niistä heijastuu innostus sukeltaa haastavaan aiheeseen journalistisesti kunnianhimoisesti. Ruotsin yleisradion ympäristöpodcast Klotet käsittelee laajaa kirjoa kestävyysaiheita, mutta ilmasto ja energia ovat itseoikeutetusti usein mukana. Mainioiden asiantuntijoiden

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ei tule heti ajatelleeksi, että tilasta voisi tulla pulaa. Näin ihmiskunnalle on kuitenkin käymässä. Maailman väestö kasvaa ainakin yhdeksään miljardiin, ja elintaso nousee. Siksi tarvitaan enemmän kaikkea: ruokaa, energiaa, asuntoja ja niin edelleen. Tässä on haastetta kylliksi. Samalla kuudennen sukupuuttoaallon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitää kuitenkin kasvattaa myös metsille ja muulle luonnolle varattua alaa. Enemmän tilaa tarvitaan siis sekä ihmisen että ympäristön tarpeisiin. Valitettavasti planeettamme ei

Kun kierrän puhumassa energiasta, yksi kysymys tulee vastaan lähes aina: mitä tehdään silloin, kun ei tuule? Kysymys on yleisen lisäksi tärkeä, joten yritän vastata siihen tässä johdantomaisesti. Taustaksi: luultua pienempi ongelma Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee tunnetusti sään – tuulen ja auringonpaisteen voimakkuuden – mukaan. Sama ei kuitenkaan päde kaikkeen uusiutuvaan energiaan. Bioenergialla voidaan periaatteessa tuottaa sähköä silloin, kun halutaan. Varastoiva vesivoima taas tarjoaa joustavaa säätövoimaa vesitilanteen ja vesistöjen sallitun

Vihreät valitsee pian uuden puheenjohtajan. Moni miettii nyt, kuka ehdokkaista olisi paras johtamaan puoluetta. Vuosien varrella olen kallistunut sille kannalle, että kysymystä kannattaa tarkentaa. Tärkeämpää on kysyä, kenellä ehdokkaista on paras yhdistelmä vahvuuksia ja heikkouksia tähän aikaan. Puheenjohtajia läheltä seuranneena olen oppinut, että jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Yksi on kova neuvottelija, mutta pottumainen esimies. Toinen hallitsee asiat perusteellisesti, mutta esiintyy koukeroisesti. Kolmas hurmaa äänestäjät, mutta antaa puolihuolimattomia lausuntoja.