Kevään kuntavaalien tulos käytännössä ratkaisee, kuka johtaa Tamperetta seuraavan nelivuotiskauden. Vihreät valitsee oman pormestariehdokkaansa jäsenkyselyn perusteella. Kisassa on mukana viisi ehdokasta. Minuakin moni kyseli ehdolle, ja harkitsin asiaa aikani. Pormestarin tehtävä on kiistatta tärkeä ja innostava. Olen istunut valtuustossa jo vuodesta 1997 alkaen, mutta sytyn yhä Tampereen asioiden hoitamisesta. Olen pitkään tehnyt töitä erityisesti sen eteen, että Tampereesta saadaan rakennettua ilmastoneutraali – on sitten kyse ilmastohätätilan julistamisesta, fossiilisijoituksista irtaantumisesta tai

Tätä kirjoittaessani kuntavaaleihin on tasan 250 päivää aikaa. Nyt saatat ajatella: hetkinen, kuka ihme tällaisia miettii, kun koronakriisi näyttää jälleen synkentyvän? Väitän, että kuntavaalit ovat tärkeät myös – ja oikeastaan juuri – näinä poikkeuksellisina aikoina. Yritän perustella. Maailman pahin pandemia yli vuosisataan on tappanut ihmisiä jo noin kolmen Tampereen verran eikä loppua näy. Tauti ja sen rajoitustoimet ovat johtaneet maailmantalouden rajuimpaan lamaan sitten 1930-luvun. Suomi on selvinnyt epidemiasta kansainvälisesti verraten

Koronapandemia on pistänyt kaiken mullin mallin. Olemme siirtyneet normaalin jälkeiseen aikaan, jossa ravintolat ovat kiinni, koulut ovat kiinni ja rajat ovat kiinni – ja 800 poliisia vartioi Uudenmaan rajoja. Poikkeusolot aiheuttavat tukun hankaluuksia sekä yhteiskunnalle että arjelle. Vastoinkäymiset eivät koettele kaikkia tasaveroisesti, vaan osa ihmisistä maksaa epidemiasta ja sen torjuntatoimista kovemman hinnan. Kaiken tämän poikkeuksellisuuden keskellä – kun iäkkäitä läheisiä ei saa tavata ja kotona yritetään osallistua Zoom-palaveriin samalla, kun

Eduskuntaan päätyneessä kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomessa otetaan käyttöön lentovero. Mutta mihin tällaista veroa tarvitaan – ja miten se voisi toimia? 1) Miten veron voisi toteuttaa?Lentovero peritään lentolipun hinnasta. Useissa maissa vero porrastetaan matkan pituuden tai luokan mukaan. Esimerkiksi Ruotsissa vero on Euroopan sisäisiltä lennoilta noin 6 euroa, vähän pitemmiltä 25 euroa ja kaikkein pisimmiltä 40 euroa. Kansalaisaloitteessa pyydetään myös selvittämään, voisiko veron suuruudessa ottaa huomioon erilaisten lentojen ilmastovaikutukset. Tällöin matkat

Oletko kyllästynyt kuulemaan samoja ilmastovinkkejä lentämisen vähentämisestä, kasvisten suosimisesta ja vihreään sähköön vaihtamisesta? Joko olet kahlannut läpi kaikki 100 Sitran arjen tekoa? Ei hätää, tässä 10 vähän yllättävämpää vinkkiä ilmaston puolesta! 1) Kirjoita pankillePankit rahoittavat suoraan tai epäsuorasti ilmastokriisiä kiihdyttäviä toimia kuten öljynporausta ja lihantuotantoa sademetsäalueilla. Ota siis yhteyttä pankkiisi ja kysy, miten se takaa, että eurosi eivät vauhdita ilmastonmuutosta. Jos vastaus ei vakuuta, kannattaa harkita pankin vaihtamista. 2) Hillitse

Toisinaan paperinmakuisissa asiakirjoissa on piilossa merkittäviä päätöksiä – jopa historiallisia. Näin kävi Tampereella, kun valtuusto hyväksyi kaupungin uudet rahoituksen ja sijoitustoiminnan periaatteet. Periaatteissa linjataan, että kaupunki ohjaa sijoituksiaan vastuullisiin kohteisiin. Samalla Tampere vetää pois sijoituksiaan fossiilienergiasta osana kaupungin hiilineutraaliussitoumusta. Linjaus on järkevä ja tärkeä erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin ilmastokriisin ratkaisemiseksi fossiilienergiasta on luovuttava mahdollisimman ripeästi. Jos ei halua maailmaan lisää hiilivoimaloita, ei niitä kannata myöskään omilla varoillaan rahoittaa. Toiseksi linjaus

Rinteen hallituksen ohjelma hyväksyttiin juuri. Ilmastotutkijoiden jättiraportin, nuorten ilmastolakkojen ja ilmastovaalien jäljiltä odotukset olivat korkealla. Mutta tuliko takki vai tuluskukkaro? Kovat tavoitteet. Ohjelman johtotähtenä on toimia niin, että ilmastonmuutos voidaan rajata puoleentoista asteeseen. Tämän mukaisesti Suomi sitoutuu saavuttamaan hiilineutraaliuden vuonna 2035 ja pyrkii olemaan maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitevuosi hiilineutraaliudelle on selvästi tiukempi kuin eduskuntapuolueiden yhteislinjaus viime joulukuulta. Se on itse asiassa yksi kunnianhimoisimpia tavoitteita koko maailmassa. Esimerkiksi pohjoismaisista verrokeista

Tänään vahvistetun tuloksen mukaan sain vaaleissa 4 303 ääntä. Suurkiitos jokaiselle äänestäjälle! Tällä tuloksella ylsin varasijalle. Äänimäärä on itse asiassa suurempi kuin viimeisenä Pirkanmaalta valitulla Veijo Niemellä (ps.) – ja valtakunnallisesti noin 40 tuoreella kansanedustajalla. Isot onnittelut myös Pirkanmaan kahdelle vihreälle kansanedustajalle, Satu Hassille ja Iiris Suomelalle! Päätöksenteko on heillä osaavissa käsissä. Jatkan itse töitä paremman maailman puolesta Sitran vanhempana neuvonantajana ja omassa firmassani Tyrskyssä. Lisäksi hoidan luottamustehtäviäni Tampereen kaupunginvaltuutettuna,

Onko pienen Suomen tekemisillä väliä ilmastokriisin kaltaisen maailmanlaajuisen ja valtavan ongelman kannalta? Kysymys tulee vastaan päivittäin – tässä kymmenen mahdollista vastausta. 1.Ilmakehä ei piittaa siitä, mistä päästöt tulevat tai kuka ne aiheuttaa. Jokainen vähennetty päästötonni hidastaa ilmastonmuutosta riippumatta siitä, tapahtuuko vähennys Kiinassa vai Suomessa. 2. Jos 5,5 miljoonan suomalaisen päästöillä ei olisi väliä, ei varmaankaan olisi slovakialaisten, norjalaisten tai eritrealaistenkaan päästöillä. Eikä irlantilaisten, uusiseelantilaisten, kroatialaisten, kuwaitilaisten, panamalaisten, jamaikalaisten, liettualaisten jne.

Koko suomalainen yhteiskunta voittaa, jos kukaan ei tipahda kelkasta. Siksi päätöksillä pitää määrätietoisesti torjua hyvinvointierojen kasvua ja köyhyyttä. 1) Ennaltaehkäisy ensinOngelmien ennaltaehkäisy on paljon helpompaa ja halvempaa kuin niiden korjaaminen jälkeenpäin. Ennaltaehkäisy pitää ottaa kaiken politiikan kärkeen, on sitten kyse maksuttomasta ehkäisystä nuorille tai kävelyyn ja pyöräilyyn kannustavasta liikennepolitiikasta. 2) Sosiaaliturvan uudistus perustuloksiPerusturvaa pitää uudistaa aukkojen paikkaamiseksi ja työhön kannustamiseksi. Uuden hallituksen pitää toteuttaa laajennettu perustulokokeilu, jonka perusteella voidaan rakentaa