Mutta hyväksyntäkään ei haittaisi
Vihreä Lanka 27.4.01
Viime aikoina lehtien palstoilla on elämöinyt äänekäs vähemmistö, jonka suhtautumista toisiin ihmisiin leimaa perversio. Vähemmistön edustajien elämäntapa sotii kristillistä arvomaailmaa ja Raamatun oppeja vastaan. Tiede ei pysty vielä täysin selittämään, miksi joistakin ihmisistä tulee normaaleja ja toisista tällaisia poikkeavia, mutta kotiolojen uskotaan vaikuttavan asiaan.
Puhun tietenkin ihmisistä, jotka vastustavat samaa sukupuolta olevien parisuhteiden virallistamista kuin riivatut. Heitä kalvaa pahemman kerran ajatus, että mies voisi rakastaa miestä ja nainen naista. Voin kuvitella, että he viettävät unettomia öitä myös sen takia, että pii on irrationaaliluku ja että ilmakehästä 78 % on typpeä.
* * *
Suomessa keskustellaan nyt siitä, tulisiko homoparisuhteiden virallistaminen sallia. Koko kysymyksenasettelu on irvokas. Mistä joku onkin saanut päähänsä, että samaa sukupuolta olevat ihmiset eivät saisi virallistaa suhdettaan?
Asiaa ei yhtään auta, etteivät homosuhteiden vastustajat ole vielä onnistuneet keksimään yhtään täysijärkistä argumenttia kantansa tueksi. Tämä saattaa tosin johtua siitä, että tällaisia argumentteja tuskin on olemassa.
Suomessa pidetään palopuheita siitä, kuinka väkemme vähenee, sosiaaliset rakenteet murenevat ja perheiden asema heikkenee. Kun sitten tällä erojen aikakaudella toiset ihmiset taistelevat vuosia voidakseen mennä naimisiin ja rohkenevat jopa unelmoida lapsen adoptoimisesta, menee suvaitsemattomuuspuolueen edustajilla kirkkokahvi väärään kurkkuun. Veljiensä ja siskojensa vartijat alkavat puhua kielillä ja soittaa tuomiopäivän pasuunaa, tuubaa ja mitä torvisoittimia nyt sattuukin olemaan saatavilla.
* * *
Parisuhdelakia myydään usein käytännönläheisillä argumenteilla. Homopareille halutaan samanlaiset oikeudet lain edessä kuin heteropareillekin. Vielä nykyään homoparien puolisot ovat usein toisilleen ventovieraita, kun puhutaan sosiaaliturvasta tai vaikka oikeudesta periä.
Todellinen taistelu käydään kuitenkin yhteiskunnan hyväksynnästä. Jos uusi parisuhdelaki menee läpi, tunnustamme vasta vaatimattomasti homoparien olemassaolon. Silti homoparit tulevat olemaan toisen luokan kansalaisia, B-ryhmää, yhteiskunnallisen viljanpuinnin akanoita.
Heteroparit voivat mennä naimisiin ja solmia avioliiton, homoille tarjotaan kliinistä parisuhteen rekisteröimistä. Vierastan kevytlimonadeja aspartaamin takia. Samoin suhtaudun kriittisesti light-avioliittoihin, joilla sementoidaan ihmisten eriarvoisuus.
En tiedä, kuinka moni haluaisi kysyä omalta rakkaimmaltaan kynttilänvalon ääressä: “Rekisteröisitkö parisuhteen kanssani?” En minä ainakaan.
* * *
Beatles oli oikeassa: rakkaudella pääsee pitkälle. Kaikki se peittää, kaikki se kärsii. Rakkaus on paras vastalääke muutaman helisevän vasken ja kilisevän kulkusen elämöintiin.
Vapaassa yhteiskunnassa yksilöt saavat olla niin typeriä kuin kehtaavat. On kuitenkin anteeksiantamatonta, että myös yhteiskunta kääntää selkänsä ihmisille, joiden pahin “synti” on rakastaa samaa sukupuolta olevaa ihmistä.
Todellinen tasa-arvo voi toteutua vasta, kun homopareilla on samat oikeudet kuin heteropareilla. Tämä tarkoittaa hollantilaiseen tapaan myös oikeutta täysiveriseen avioliittoon ja adoptioon. Toivottavasti myös kirkko herää pikkuhiljaa ja alkaa tarjota kirkkoon kuuluville homopareille mahdollisuutta kirkkohäihin.
Oras Tynkkynen
