Pääministerin asettama kasvutyöryhmä jätti väliraporttinsa tänään. Siinä työryhmä tuumailee tapoja parantaa talouden tuottavuutta pitäen samalla huolta ihmisistä ja ympäristöstä.
Miksi tuottavuutta sitten pitäisi parantaa? Siksi, että monet hyvät tavoitteet edellyttävät vahvaa taloutta. Ihmisten tarpeisiin on vaikea vastata ja esimerkiksi terveydenhuoltoa kehittää, jos talous on retuperällä.
Tuottavuus taas on kasvun tärkein tekijä. Työuria voidaan pidentää ja työttömiä saada takaisin työn pariin, mutta työntekijöistä emme halua enää puristaa irti enemmän työtunteja. Pikemminkin pitää miettiä tapoja edelleen kasvattaa vapaa-aikaa ja tasata töitä.
Mitä keinoja työryhmä sitten keksi tuottavuuden parantamiseen? Aika vähän uutta, mutta paljon tutun kuuloista fiksua.
Tieto- ja viestintätekniikka pitää hyödyntää täysimääräisesti. Tekemistä riittää erityisesti julkisella sektorilla.
Esimerkiksi kotikaupungillani Tampereella on käytössä toista kymmentä eri laskutusjärjestelmää. Tieto ei kulje kuntalaisen mukana palvelusta toiseen, rahaa palaa päällekkäisyyksiin ja byrokratiaan.
Suomen pärjääminen kilpailussa edellyttää tiedon luomista ja sen hyödyntämistä. Tutkimuksen ja koulutuksen laatuun ja kansainvälisyyteen pitää satsata. Toisaalta koululaisille pitää antaa sosiaalisia valmiuksia ja peruskoulun päättäville koulutustakuu – yhtään nuorta ei ole varaa hukata.
Tuottavuus ja ympäristön tilan kohentaminen lyövät monissa tapauksissa kättä. Väliraportissa peräänkuulutetaan mm. energiatehokkuuden, kevyen liikenteen ja sähkön pientuotannon edistämistä. Ympäristön kuormittamiseen kannustavia tukia pitää karsia.
Julkisilla hankinnoilla voidaan auttaa kaupallistamaan innovaatioita. Kestävistä tuotteista ja palveluista voidaan luoda Suomen talouden uusi kivijalka. Soveltamalla ratkaisuja itse luomme kotimaisille yrityksille hyvän pohjan ponnistaa vientimarkkinoille
Väliraportissa ei edes pyritty yksimielisyyteen, koska sillä haluttiin herättää keskustelua. Siksi mukana on myös ehdotuksia, joita en voi allekirjoittaa.
Esimerkiksi maksuttoman korkeakoulutuksen rajaaminen ajallisesti päinvastoin heikentäisi yliopistojen kansainvälistymistä ja lisäisi ihmisten eriarvoistumista. Siitä saatavat hyödyt koulutuksen rahoitukselle ja laadulle jäisivät todennäköisesti vaatimattomiksi.
Kasvutyöryhmän tavoitteena on herättää laajaa keskustelua sen ehdotuksista. Siihen voi näppärästi osallistua verkossa osoitteessa www.ideoikasvua.fi.
