Eduskunnan puhemiehelle

Kansalaisoikeuksia uhataan rajoittaa Venäjän toiseksi suurimmassa kaupungissa, Pietarissa. Syynä on lakialoite, jonka Pietarin kaupunginvaltuusto on alustavasti hyväksynyt. Laki kieltäisi niin sanotun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen propagandan esittämisen julkisella paikalla, mahdollisesti jopa tuhansien eurojen sakon uhalla. Aloite läpäisi kaupunginvaltuustossa ensimmäisen käsittelyn kirkkaalla enemmistöllä, mutta voimaantulo edellyttää yhteensä kolmea äänestystä.

Propagandan määritelmä on jätetty hyvin epämääräiseksi, joten lakia voitaisiin käyttää laajamittaisesti Pietarin sananvapauden rajoittamiseksi. Käytännössä laki voisi jopa estää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen julkisen toiminnan kaupungissa.

Lain puolustajat perustelevat aloitetta sillä, että se suojelisi lapsia moraalittomuuksilta. Lakiesityksessä rinnastetaan homo- ja biseksuaalisuus sekä transsukupuolisuus pedofiliaan. Esityksessä ei kuitenkaan rajata “propagandaa” lapsille sopimattomaan materiaaliin. Toisaalta lakiesitys ei estäisi edes räikeän pornografisen materiaalin levittämistä lapsille, jos materiaalissa ei viitata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan aloitteen tukijoiden päämääränä on homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transsukupuolisten ihmisten (HLBT) syrjinnän laillistaminen. Lain perusteella HLBT-aktivistien oikeutta kokoontumisiin rajoitettaisiin kaikkialla, missä lapsia on läsnä, eli käytännössä missä tahansa julkisella paikalla. Laki rajoittaisi myös HLBT-järjestöjen mahdollisuuksia jakaa tietoa ja neuvoja internetissä ja painotuotteissa.

Venäjä on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, joka kieltää syrjinnän ja velvoittaa takaamaan muun muassa yksilöiden sananvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden. Venäjä on myös allekirjoittanut Euroopan neuvoston yksimielisen suosituksen, jonka mukaan neuvoston jäsenvaltioiden on taisteltava seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvaa syrjintää vastaan.

Uusi laki rajoittaisi kansainvälisten sopimusten turvaamia perusoikeuksia räikeällä tavalla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö ja YK:n ihmisoikeuskomitean lauselmat korostavat, että vähemmistöjen syrjintää ja hiljentämistä ei voi perustella tulkinnalla, jonka mukaan vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen loukkaa yleistä moraalia.

Moskovassa on suunnitteilla Pietarin lakia vastaava aloite, ja Arkangelin ja Rjazanin alueilla vastaava laki on jo voimassa. Venäjän parlamentin ylähuoneen puheenjohtajan Valentina Matvijenkon mielestä Pietariin kaavailtu laki olisi hyvä ottaa käyttöön koko liittovaltion tasolla.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanne maassa on kautta linjan huolestuttava. Homoseksuaalisuuden kriminalisointi poistettiin Venäjällä vasta vuonna 1993. Viranomaiset ovat järjestelmällisesti estäneet kansalaisoikeusjärjestöjä järjestämästä tapahtumia ja mielenosoituksia. HLBT-aktivistit joutuvat Venäjällä usein väkivallan kohteeksi, ja monia hyökkäyksiin syyllistyneitä ei tuoda koskaan oikeuden eteen.

Keskiviikkona Suomi ja yksitoista muuta Euroopan neuvoston jäsenmaata ilmoittivat haluavansa tavata pikaisesti Pietarin päättäjien kanssa ja keskustella lakihankkeesta. Läheisten Venäjä-suhteidensa ansiosta Suomella voi olla dialogissa erityisen arvokas rooli.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen kansalaisoikeuksia Pietarissa rajoittavasta lakialoitteesta ja miten se aikoo nostaa aloitteen esille keskusteluissa Venäjän edustajien kanssa?

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011
Oras Tynkkynen /vihr

Ulkoasiainministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus on tietoinen Pietarin lakiasäätävässä kokouksessa käsiteltävänä olevasta lakialoitteesta, joka kieltäisi seksuaalivähemmistöjä koskevan julkisen tiedon levittämisen alaikäisten keskuudessa. Aloite on huolestuttava, ja se on ristiriidassa Venäjän kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten kanssa.

Suomi on toiminut asiassa aktiivisesti. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat yksi viidestä prioriteetista Suomen kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa, kuten Valtioneuvoston selonteossa Eduskunnalle Suomen ihmisoikeuspolitiikasta (2009) määritetään. Jo sekin velvoittaa Suomea aktiiviseen otteeseen tässä kysymyksessä.

Ulkoasiainministeriö ja Venäjällä toimivat edustustomme seuraavat tarkkaan Venäjän ihmisoikeustilannetta ja oikeusvaltiokehitystä, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaan vaikuttavia muutoksia. Edustustomme ovat seuranneet tiiviisti ko. lakialoitteen käsittelyä ja siihen liittyvää julkista keskustelua. Aiheesta on keskusteltu myös muiden EU-maiden ja Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon kanssa. Ennen lakialoitteen sittemmin lykättyä toista käsittelyä 12 Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, lähetti Pietarin lakiasäätävän kokouksen lakikomitean puheenjohtajalle ja Pietarin ihmisoikeusasiamiehelle kirjeen (päivätty 23.11.), jossa ilmaistiin huoli siitä, että lakialoite on syrjivä ja Venäjänkin hyväksymien Euroopan neuvoston suositusten vastainen. Lisäksi kirjeessä pyydettiin tapaamista, jotta lakialoitteesta voitaisiin keskustella tarkemmin.

Suomi on korostanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien merkitystä useissa eri yhteyksissä Venäjän kanssa sekä kahdenvälisesti että kansainvälisillä foorumeilla. EU esitti Venäjälle huolensa ko. lakialoitteesta 1.12. Etyjin pysyvän neuvoston kokouksessa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet otettiin esille myös 29.11. järjestetyissä EU:n ja Venäjän välisissä puolivuosittaisissa ihmisoikeuskonsultaatioissa. Kahdenvälisesti aihe oli viimeksi esillä ministeri Hautalan vieraillessa Moskovassa syyskuussa.

Venäjällä toimivien edustustojemme virkamiehet pitävät säännöllisesti yhteyttä paitsi venäläisiin viranomaisiin, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustaviin kansalaisjärjestöihin. Tapaamisia on järjestetty myös ko. lakialoitteeseen liittyen.

Pietarin lakiasäätävä kokous on lykännyt lakialoitteen käsittelyä 4.12. järjestettävien duumanvaalien jälkeiseen aikaan. Seuraamme myös jatkossa aktiivisesti tilanteen kehittymistä.

Suomen ihmisoikeuspolitiikan lähtökohtana on ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus, jakamattomuus ja keskinäinen riippuvuus, ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat itsestään selvä osa tätä oikeuksien kokonaisuutta.

Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2011
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja