Viikon aluksi tein syrjähypyn pari vaalipiiriä pohjoiseen. Raideliikenneaiheiseen tilaisuuteen Oulun lähellä matkustin teemaan sopivasti junalla.
Oulun asemalla pääsimme vanhan kunnon lättähatun kyytiin. Sillä kuljimme vähän matkan päähän Liminkaan. Lapsuuden lättähattumatkoista muistan vain herttaisen rouvan, joka myi karjalanpiirakoita ja munavoita. Nyt mieleen jäivät lähinnä tärinä ja dieselin katku.
Pubiksi muuttuneessa vanhassa asemarakennuksessa puhuin raideliikenteen eduista. Raideliikenne vie matkustajakilometriä kohti vain neljänneksen autoilun vaatimasta energiasta. Pikaratikoiden huippunopeudet ovat jopa 100 km/h, ja kaukoliikenteen junilla ajetaan Suomessakin jo 200 km/h.
Autoilijat vievät matkustajaa kohti kymmenkertaisen määrän kaupunkitilaa raideliikenteeseen verrattuna. Raideliikenne myös houkuttaa uusia ihmisryhmiä; esim. Strasbourgissa pikaratikka nosti miesten osuutta joukkoliikenteen käyttäjistä kolmanneksella.
Päivän aikana tuli istuttua junassa kymmenen tuntia. Siinä ehti tehdä hyvin töitä, mm. käydä läpi sähköpostia ja lukea papereita torstaiseen tv-tenttiin. Menomatkalla söin ravintolavaunussa sieniraviolin.
Tiistaina jaoin aamusta kadulla esitteitä. Myöhemmin Helsingissä kävin vihreiden poliittisen sihteerin Katja Alvoitun kanssa läpi Ylen tv-tentin mahdollisia teemoja.
Iltapäivällä osallistuin Tekesin hajautettua energiantuotantoa tutkivan DENSY-hankkeen tiedotustilaisuuteen. Kommentoin hankkeen teettämää tutkimusta opiskelijoiden energia-asenteista.
Energia-alan opiskelijat kannattavat uusiutuvia energianlähteitä voimakkaasti, mutta eivät usko niiden etenevän. Syykin on selvä: päättäjien ennakkoluulot. Seurattuani kollegoita eduskunnassa nyt 2,5 vuoden ajan en voi muuta kuin yhtyä opiskelijoiden arvioon.
Viimeinen ohjelmanumero Helsingissä oli infrapäivien vaalipaneeli Katajanokalla. Puhuin satapäiselle yleisölle mm. siitä, kuinka rahoituksen painopistettä pitää siirtää uusilta teiltä nykyisten kunnossapitoon ja tiehankkeista ratahankkeisiin.
Ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aloitin reippaasti esitteiden jakelulla aamukahdeksalta. Töihin ja kouluun matkalla olleet ihmiset suhtautuivat vaalimainosten tyrkyttämiseen yllättävän myönteisesti ruokoton ajankohta huomioon ottaen.
Oman ääneni annoin heti yhdeksältä. Asun näppärästi ennakkoäänestyspaikkaa vastapäätä.
Päivällä kirjoitin vaaliblogin. Siinä koetin vastata useimmin vastaan tuleviin kysymyksiin vaaleista ja äänestämisestä.
Iltapäivällä esitteiden jakelu jatkui kokoomuslaisen kollegani Marja Tiuran kanssa. Marja tarjosi kertakäyttökassejaan Sokoksen edustalla, minä siirryin esitteineni pian viereiselle kävelykadulle.
Alkuillasta tukiryhmäni palaveerasi vihreiden toimistolla Kehräsaaressa viimeisen kerran ennen vaaleja. Kävimme läpi esitteiden luukuttamista. Ensimmäinen painos oli loppumaisillaan, joten päätimme tilata 10 000 kappaletta lisää.
Tukiryhmästä riensin Kaksiin kasvoihin Pirkanmaan journalistien ja Ylen toimittajien vaalipaneeliin. Puhuimme mm. median viihteellistymisestä ja digitalisoitumisesta, poliitikkojen ja julkisuuden suhteesta sekä toimittajien asemasta.
Illan päätteeksi kävin vielä Pinkin esiavajaisissa. Varsinaiset avajaiset pidettiin seuraavina iltoina, mutta ravintoloitsija halusi testata baaria tositoimissa jo aiemmin.
Paikka on harvinaisen viihtyisä ja sijaintikin on mainio. Niinpä päädyin Pinkiin myös seuraavana iltana varsinaisiin avajaisiin. Sitä ennen tosin ehti tapahtua yhtä sun toista.
Aamupäivällä jaoin hetken esitteitä tukiryhmääni kuuluvan Annan kanssa yliopiston edustalla. Myöhemmin päivällä preppaus Ylen tv-tenttiin jatkui Katjan ja puheenjohtajamme Tarja Cronbergin kanssa.
Ehdin käydä välillä ostamassa eväitä ja vaihtamassa vaatteet töissä. Sitten hyppäsinkin ratikkaan kohti Pasilaa.
Perillä meidät maskeerattiin tv-kameroita varten ja jutustelimme lämpiössä niitä näitä. Itse tentti lähetettiin suorana ja se kesti noin kolme varttia. Nauhoituksen voi katsoa Ylen sivuilta.
Ensin toimittajat grillasivat Tarjaa eduskuntapoissaoloista ja Lipposen ydinvoimapuheista. Välillä näytettiin oululaisten mediaopiskelijoiden insertti vihreistä. Siinä esiintyi sympaattinen mutta aika hörhö “Satukukka”, joka vei elämäntapavalinnat äärimmäisyyksiin.
Itse pääsin ääneen insertin jälkeen. Vastasin toimittajien tivaamiin kysymyksiin mm. perustulosta, vihreiden ydinvoimakannasta, Tampereen pormestarikisasta ja ympäristöpolitiikasta.
Tentin jälkeen pummasin Tarjalta ja Katjalta taksikyydin asemalle ja hyppäsin Tampereen-junaan. Matkalla vastailin kymmeniin saamiini tekstiviesteihin.
Tentin katsoneet tutut tuntuivat olevan tyytyväisiä esiintymiseeni. Moni sätti toimittajia aggressiivisiksi ja asiattomiksi.
Minusta toimittajat tekivät haastavaa työtä ja yrittivät saada poliitikot kiikkiin sanojen ja tekojen ristiriidasta. On sitten meidän tehtävämme vastata asiallisesti ja provosoitumatta.
Tampereella kävelin puuterit naamassa ja puku päällä suoraan asemalta Pinkin avajaisiin.
Perjantaina vaalityö jatkui esitteiden jakamisella. Iltapäivällä annoin MTV3:n kympin uutisille haastattelun vaaliasetelmasta, illalla poikkesin bussilla Lempäälässä alustamassa Goren ilmastoleffasta. Päivän päätteeksi tein urhoollisesti baarikierroksen mm. YO-talolla ja Onnelassa.
Lauantaina päivystin iltapäivän vaalimökillä. Jutulle tulevia kansalaisia riitti jonoksi asti. Vastaanotto oli taas voittopuolisesti myönteistä ja asiallista. Moni oli nähnyt Ylen tentin ja tuli kiittelemään esiintymistä.
Mökiltä poikkesin Siperiassa kokoomusnuorten vaalipaneelissa. Aikatauluhämmingin takia säntäsin illalla tunnin etuajassa Amarilloon neljän nuoren ehdokkaan (kokoomuksen Aleksi Jäntti, keskustan Katariina Kähkölä, demarien Joonas Lepistö ja minä) tilaisuuteen.
Teemana oli minusta ihan vekkulisti pääministerivaalit 2019. Kömmähdyksen huomattuani kävin nopeasti kotona saunomassa ja palasin baariin sovittuun aikaan.
Ja mikäpä olisi vaaleja edeltävä viikonloppu ilman jälleen yhtä baarikierrosta! Poikkesin mm. Beatformersissa morjenstamassa Riku Penttiä eli DJ Infektoa.
Sunnuntaina nukuin myöhään ja tein vaalitöitä verkossa. Iltasella kävin Orivedellä puhumassa taas Goren elokuvan näytöksessä. Pamflettini loppuivat kesken ja keskustelu oli antoisaa.
