Maanantaiaamuna saavuin Suomeen Barcelonasta ja punnersin itseni talouskasvun edellytyksiä pohtivan hankkeen kokoukseen. Hankkeessa on jo ideoitu laaja paletti toimia, josta ei ole vielä ollut edes tarkoitus saavuttaa yhteisymmärrystä. Ajatuksilla halutaan herättää yleisempää keskustelua, jota voi käydä osoitteessa ideoikasvua.fi. Kokouksessa pohdittiin, miten ideoista suodatetaan toisaalta nostettavat ja toisaalta hylättävät toimet lopulliseen muistioon. Julkisuudessa on sitkeästi liikkunut huhu, jonka mukaan hanke tilasi seuraavan hallitusohjelman McKinseyltä. Hankkeen viestinnästä vastaava porukka ei ole ehkä

Joensuu näytti kauniin talviselta, kun aloitin viikon maakuntaliitossa. Minulle esiteltiin Pohjois-Karjalan lupaavia hankkeita uusiutuvan energian lisäämiseksi. Metsäisessä maakunnassa jo lähtötilannekin on erinomainen: kaikesta energiasta kaksi kolmasosaa tuotetaan uusiutuvilla. Joensuun tulevaisuusfoorumissa tarkasteltiin tulevaisuusselonteon tavoitetta vähäpäästöisestä yhteiskunnasta erityisesti metsien ja bioenergian näkökulmasta. Seminaari veti Metlan upean puisen rakennuksen aulan täyteen. Tilaisuuden uutisarvoisin puheenvuoro tuli ministeri Pekkariselta, joka esitteli ensimmäistä kertaa julkisuudessa metsäenergian uusia edistämiskeinoja. Malli koostuisi kolmesta elementistä. Ensinnä KEMERA-tuki muutettaisiin kannustamaan

Viikon aluksi koitti vuoroni Tampereen Radion haastattelusarjassa. Kommentoin mm. lukukausimaksuja ja kokoomuksen ydinvoimaintoilua. Ehdin istahtaa hetken pirkanmaalaisten kollegoideni kanssa yliopiston johdon vieraana ennen, kuin riensin yliopiston toiseen taloon puhumaan Vihreän sivistysliiton tilaisuuteen ilmastopolitiikasta. Iltapäivällä vierailin vihreän valtuutettukollegani Siuron Petrin kanssa Pro-tukipisteessä. Hulppeissa tiloissa toimiva Tampereen toimipiste tukee seksityöläisiä sosiaali- ja terveysongelmissa. Se tullee yhteiskunnallekin edullisemmaksi kuin jälkien korjaaminen. Tiistain aloitin Helsingissä tiedotustilaisuudella. Kerroin Sinnemäen Annin kanssa, millaisia tietoja ydinvoimahakemuksia punnittaessa

Aloitin viikon keskustelemalla tulevaisuusselonteosta Tekesin porukoiden kanssa. Ranskan tunnin jälkeen annoin yhden elämäni erikoisimmista haastatteluista Supreme Master TV:lle. Minulta yritettiin nyhtämällä nyhtää lausuntoa veganismista ylivertaisena tapana torjua ilmastonmuutosta. Erityisesti haastattelija penäsi poliittisia toimia veganismin edistämiseksi. Ruokavaliopohdiskelun lisäksi improvisoin pyynnöstä äitienpäivätervehdyksen, jossa jorisin jotain lasten kasvattamisen tärkeydestä. Siitä kunniasta sen sijaan kieltäydyin, että olisin lähettänyt henkilökohtaisen viestin itse Supreme Master Ching Haille. Tiistaina palaveerasin ensin tulevaisuusselonteosta tiimini kanssa. Sitten hallituspuolueiden talousvaliokuntavastaavat

Maanantain tein päivän töitä kotona. Illan istuin Tampereen sähkölaitoksen infotilaisuudessa ja valtuustoryhmän kokouksessa. Sähkölaitos haikailee mukaan rakentamaan ydinvoimaa. Toimitusjohtaja Jussi Laitinen myönsi, että nykyisiin kolmeen hankkeeseen tuskin enää ehtii, mutta ehkä seuraavalle kierrokselle. Kun viidennestä ydinvoimalasta väiteltiin, kansanedustaja toisensa perään julisti käsi sydämellä: Ydinvoima on ylimenokauden ratkaisu. Viides voimala on juuri nieltävissä, mutta siihen se loppuu. Nyt Tampere puhuu siis jo yhdeksännestä ydinvoimalasta. Edellisellä viikolla Pohjolan voiman toimitusjohtaja Timo Rajala

Minun piti aloittaa viikko Turussa, mutta tilaisuuden peruunnuttua matkasin Tampereelta Helsinkiin kuuntelemaan seminaaria journalismin tulevaisuudesta. Tanja Aitamurto esitteli kiinnostavan raporttinsa Yhdysvaltain mediakentän murroksesta. Tanjan asenne muutokseen on varsin kalifornialainen: kaikki muuttuu, mutta sepä hienoa, koska näin tarjoutuu paljon uusia mahdollisuuksia. Suomalainen minussa näkee mahdollisuuksien ohella myös riskejä ammattimaisen journalismin ja demokratian elinehtojen kannalta. Ennen YLEn Jungnerin ja Sanoman Pentikäisen puheenvuoroja livahdin opetusministeriöön keskustelemaan tulevaisuusselonteon toimeenpanosta. Loppupäivän rutistin taas luonnosta Vihreiden

Viikon kaksi ensimmäistä päivää sain kerrankin viettää Tampereella. Maanantaina istuin alueen kansanedustajien palaverissa ja luonnostelin kotona Vihreiden yhdenvertaisuusohjelmaa. Tiistaina tulevaisuusselonteon aluetilaisuuksien sarja tuli Tampereelle. Yliopistolla pidetyn tulevaisuusfoorumin teemana oli kansainvälinen ilmastopolitiikka. Esitykset ovat ladattavissa foorumin sivuilla. Pari sataa osallistujaa keränneen tilaisuuden pääpuhuja oli ympäristöministeri Lehtomäki. Hän kävi läpi Kööpenhaminan kokouksen jälkeisiä näkymiä ja esitti, että Suomessakin pitäisi harkita kansallisen päästötavoitteen tiukentamista. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma avasi esityksessään kehitysmaiden roolia

Eduskunnan kevätistuntokauden käynnistyessä viikkopäiväkirjakin palaa taas arkeen. Toki istuntotauostakin iso osa meni töiden merkeissä. Esimerkiksi viikolla kolme minulla oli yhdeksän kokousta, kaksi puhetilaisuutta ja kaksi haastattelua tai kuvausta. Siinä kansanedustajien ”hyvin ansaittua joululomaa” Suomen Kuvalehden Pekka Ervastille. Istuntotauon aikana mm. puhuin yhteensä yhdeksässä tilaisuudessa, työstin luonnosta puolueen uudeksi yhdenvertaisuusohjelmaksi ja kirjoitin viisi kolumnia. Lomaillakin ehdin: vuodenvaihteen vietin ystävien kanssa hyisessä Lontoossa ja lumen sekoittamassa Hollannissa. Juuri joulun alla valmistuin myös

Istuntokauden loppua kohti eduskunta kokoontuu myös maanantaisin. Niinpä tulin päiväksi Helsinkiin, jossa pidin myös palaverin VNK:n tiimini kanssa ja opiskelin ranskaa. Tiistain aloitin Pasilassa Ylen Ajankohtaisessa Ykkösessä. Keskustelin Jan Erolan vetämässä ohjelmassa Atte Korholan kanssa Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Yhtenä aiheena nousi jälleen esiin brittiläisen ilmastotutkimuslaitoksen tietomurron vaikutus politiikkaan. Atte on Saudi-Arabian pääneuvottelijan ohella yksi niistä henkilöistä, jotka ovat esittäneet murron antavan aihetta arvioida politiikkaa uudelleen. Näin ei kuitenkaan ole. Murto ei

Viikko sai juhlavan alun, kun kävin pokkaamassa alueellisen ympäristökeskuksen Pirkanmaan ympäristöpalkinnon. Huomionosoituksesta teki erityisen arvokkaan se, että olen tiettävästi ensimmäinen palkinnon saanut aktiivipoliitikko. Palkintotaulukin on komea. Luovutustilaisuuden jälkeen annoin haastattelut Aamulehdelle ja Sun radiolle. Totesin palkinnon olevan tunnustus kaikille, jotka ovat sinnikkäästi tehneet vuosia töitä ilmastonsuojelun puolesta. Ilmastonsuojelun pioneereja on ollut monia ennen minua – tutkija Juhani Rinne, toimittaja Kai Aulio ja aktivisti-kirjailija Risto Isomäki vain muutamia mainitakseni. Monia tulee