Valtioneuvoston ilmastopoliittisen asiantuntijan, kansanedustaja (vihr.) Oras Tynkkysen mukaan energiapolitiikassa on pitkään vähätelty energiatehokkuuden merkitystä. Suomessa on keskitytty väittelemään siitä, millaisia uusia voimaloita pitäisi rakentaa – ei siitä, voisiko energian käyttöä tehostamalla kulutuksen kasvun taittaa ja kääntää laskuun.
– Energiatehokkuuden laiminlyönti Suomessa näkyy tilastoissa. Sähkön kulutus on 15 vuodessa kasvanut meillä 36 %, kun Ruotsissa kasvu on samassa ajassa ollut vain 3 %, Tynkkynen vertasi tänään Vihreän eduskuntaryhmän energiatehokkuusseminaarissa.
Hallitusohjelmassa on otettu uusi linja. Ensimmäistä kertaa on asetettu tavoitteeksi taittaa energian kulutuksen kasvu. Tynkkynen arvioi, että energian ja sähkön kulutus voitaisiin kääntää laskuun jo ensi vuosikymmenellä energiatehokkuutta radikaalisti parantamalla. Tämä on mahdollista ilman, että teollisuuden tai kotitalouksien energiansaantia vaarannetaan.
Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat kustannustehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta. Esimerkiksi biopolttoaineilla päästövähennyksen hinta voi nousta yli 50 euroon tonnilta hiilidioksidia. Tehokkuusinvestointien kustannus taas voi olla jopa negatiivinen. Päästöjen vähentäminen energiankäyttöä tehostamalla ei välttämättä siis maksa mitään, vaan siitä päinvastoin maksetaan.
Energiatehokkuuteen ei liity samoja haittoja kuin moniin energiantuotantomuotoihin:
– Energiatehokkuustoimien takia ei tarvitse hukuttaa arvokkaita luontokohteita eikä aiheuttaa terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Energiatehokkuus ei myöskään tuota vaarallisia jätteitä tai vesistöjä rehevöittäviä päästöjä, Tynkkynen muistutti.
Mitä vähemmän energiaa kokonaisuutena kuluu, sitä helpompaa on saavuttaa EU:n tavoite uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta. Kymmenen terawattitunnin ero kokonaiskulutuksessa merkitsee noin neljää terawattituntia uusiutuvan energian määrässä. Se on enemmän kuin tuulivoimalla, peltoenergialla, pelleteillä ja biokaasulla tuotetaan vielä nykyään yhteensä.
Energian käytön tehostamista vaikeuttaa se, ettei Suomessa ole kattavaa ja ajantasaista kartoitusta energiansäästöpotentiaalista.
– Suomessa tulee pikaisesti laatia selvitys energiatehokkuuden potentiaalista kaikilla sektoreilla ja käyttökohteissa. Selvityksessä tulee arvioida myös energiansäästömahdollisuuksia tulevaisuudessa teknologian kehittyessä ja energian hinnan noustessa. Tämä sopisi hyvin osaksi ministeri Pekkarisen asettaman energiatehokkuustoimikunnan työtä, Tynkkynen esitti.
Lisätiedot:
Oras Tynkkynen
