Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Vihreä Lanka: Näyttöön perustuva päätöksenteko

Miksi politiikka tehoaa heikommin kuin lääketiede? Osittain siksi, että lääketiede perustuu näyttöön, politiikka usein uskomuksiin.

Lääketieteessä hoitojen tehoa testataan kokeellisesti. Klassisessa kaksoissokkokokeessa sen paremmin potilas kuin hoitajakaan eivät tiedä, kenelle annetaan lääkettä ja kuka saa vain lumelääkettä. Odotukset ja asenteet eivät pääse vaikuttamaan tuloksiin.

###

Politiikassa päätetään miljoonien ihmisten hyvinvoinnista, jopa elämästä. Voisi kuvitella, että näin tärkeissä asioissa päätökset perustuisivat vankkaan näyttöön.

Väärin. Päätöksiä tehdään rutiininomaisesti huterin perustein.

Toisinaan vaikutukset ovat jopa päinvastaisia kuin toivottiin. New Scientistin toukokuun numero kertoo tästä herkullisia esimerkkejä.

Vuonna 1995 Ison-Britannian vankiloissa otettiin käyttöön satunnaiset huumetestit. Ajatuksena oli hillitä vankien huumeiden käyttöä.

Vangit kuitenkin siirtyivät käyttämään heroiinia, koska se näkyy testeissä lyhyemmän ajan käytön jälkeen. Näin kiinni jäämisen riski oli pienempi.

Entä kun kouluissa alettiin antaa ajo-opetusta liikenneturvallisuuden parantamiseksi? Onnettomuudet lisääntyivät, koska nuoret alkoivat ajaa varhemmin.

###

Vikaa on sekä sysissä että sepissä. Poliitikot eivät usein ehdi tai viitsi perehtyä tutkimuksiin. Jos on lukenut maakuntalehden mielipidepalstalta, että tuulivoiman lisääminen vaatii säätövoimaksi Vuotoksen altaan, mitäpä sitä päätä vaivaamaan alan väitöskirjalla, joka osoittaa päinvastaista?

Toisaalta yhteiskuntatieteissä on suhtauduttu nuivasti koeasetelmiin. Jopa määrällinen tutkimus on ollut välillä poissa muodista. Omassa proseminaariryhmässäni olin ainoita, joiden työssä oli edes etäinen määrällinen elementti.

On totta, ettei politiikkaa voi tutkia samalla tavalla kuin beetasalpaajaa. Koeasetelma ei sovi joka tilanteeseen.

Mutta moneen sopii. Isossa-Britanniassa tutkittiin tupakkavalistuksen tehoa kouluissa. Koulut jaettiin kahteen ryhmään: toisessa jaettiin perinteistä valistusta, toisessa koulutettiin luokkien mielipidevaikuttajia. Jälkimmäisissä kouluissa tupakointi oli kokeen jälkeen selvästi vähäisempää.

Niin yhteiskuntatieteissä kuin politiikassa vankan näytön pitäisi olla kaiken perusta. Vain näin voidaan luoda edellytykset rationaaliselle päätöksenteolle.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on tamperelainen Vihreiden kansanedustaja ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *