Animalia-lehti: Ostoskärryissä ilmasto

Animalia-lehti 3/2005

Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo. Kolmen viime vuosikymmenen aikana meren pintalämpötila on noussut puolella asteella ja samaan aikaan hirmumyrskyjen voimakkuus on kasvanut puolella. Yhdysvaltoja juuri runnonutta hirmumyrsky Katrinaakin pahempaa on vielä luvassa, jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin.

Haittojen minimoimiseksi lämpeneminen pitää rajoittaa enintään kahteen asteeseen. Suomen kaltaisten rikkaiden teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 80 % vuosisadan puoliväliin mennessä.

Päästöjen reipas vähentäminen on onneksi teknisesti ja taloudellisesti täysin mahdollista. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää paitsi suuria poliittisia päätöksiä, myös miljardeja pieniä tekoja. Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan keventää ilmastokuormitustaan.

Ruokavalintojen ilmastovaikutuksissa on suuria eroja. Ilmaston ystävän kauppalistan voi tiivistää yhteen k- ja kahteen l-kirjaimeen: kasviksia, läheltä ja luomua.

Kasviksia voi syödä kahdella tavalla: sellaisenaan tai lihaksi muutettuna. Jälkimmäinen haaskaa voimavaroja, sillä esimerkiksi yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan seitsemän kiloa rehua.

Suomessa käytettiin vuonna 2002 karjan ruokkimiseen noin 270 kg viljaa ja 40 kg soijaa jokaista suomalaista kohti. Koska kaikki viljely kuluttaa energiaa ja tuottaa päästöjä, rehun tuotannolle varatuilla mailla kannattaisi mahdollisuuksien mukaan kasvattaa ruokaa suoraan ihmisille.

Lehmän ruoansulatus muuttaa noin 6 % rehusta metaaniksi, joka karkaa ilmaan lämmittämään ilmastoa. Suomen metaanipäästöistä kolmannes on peräisin karjataloudesta. Jos lihaa kaikesta huolimatta päättää syödä, kannattaakin suosia esimerkiksi lammasta ja kanaa.

Kasvisruokavaliokaan ei ole automaattisesti ilmaston mieleen. Runsaasti tuontiaineksia sisältävä kasvisruoka tuottaa selvästi enemmän päästöjä kuin kotimaisiin aineksiin perustuva sekaruoka. Toisaalta senkin päihittää kotimainen vegaanidieetti.

Erityinen murheenkryyni on riisi. Riisinviljely tuottaa yksin noin kymmenyksen maailman metaanipäästöistä. Riisin ilmastopäästöt ovat liki 40-kertaiset perunaan verrattuna. Kotimaiset perunat ja pasta ovatkin hyviä vaihtoehtoja.

Mitä kauempaa ruoka tuodaan, sitä enemmän energiaa kuluu kuljetuksiin. Ostoskärryihin kannattaa poimia ensisijaisesti oman maakunnan, sitten kotimaan ja naapurimaiden tuotteita. Aina lähiruoka ei ole kotimaista; virolainen juusto kulkee helsinkiläisen pöytään lyhyemmän matkan kuin Kainuusta asti kärrätty.

Tehomaatalouden typpilannoitteet päästävät ilmakehään dityppioksidia. Se on ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista kolmanneksi tärkein. Luonnonmukaisessa viljelyssä ei keinolannoitteita käytetä, ja luomu myös kuluttaa vähemmän energiaa kuin tehotuotanto. Esimerkiksi kotimaisen luomurukiin tuottamiseen tarvitaan vain noin puolet tehorukiin vaatimasta energiasta.

Näillä pienillä vinkeillä ruokailutottumuksiaan voi muokata ilmaston kannalta parempaan suuntaan.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on tamperelainen vihreiden kansanedustaja. Lisätietoja ilmastonsuojelusta ja kasvisruokareseptejä voi lukea hänen kotisivuillaan osoitteessa www.oras.net.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin