Liman ilmastokokous päättyi perinteiseen tapaan reippaasti yliajalla. Puheenjohtajan nuija kopahti pöytään sunnuntaina reilusti yli vuorokauden alkuperäistä aikataulua jäljessä. Kokouksen henki oli pääosin melko rakentava. Sopua yrittivät hieroa mm. edistyksellisten Amerikan

Ilmastoneuvotteluja on usein turhauttavaa seurata. Liman ilmastokokouksessakin on nähty sarja korviketoimintoja, joihin maiden edustajat ovat käyttäneet aikaa sisällöstä neuvottelemisen sijaan. Tuntikaupalla on väitelty siitä, minkä paperin pohjalta voidaan keskustella, missä

Ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, mitä tapahtuu jäälle. Tämä oli tutkijoiden viesti tilaisuudessa, jossa olin puhumassa Liman ilmastokokouksessa. Jää vaikuttaa monin tavoin. Kun jäätiköt sulavat, nousee merenpinta hukuttaen alleen alavia rannikkoseutuja

Kansainvälisen ilmastopolitiikan perusta valettiin yli 20 vuotta sitten, kun valtiot hyväksyivät YK:n ilmastosopimuksen. Siihen kirjattiin koukeroinen mutta harmittoman oloinen toteamus. Sopimuksen mukaan tarvitaan kaikkien maiden osallistumista ”yhteisen mutta eriytyneen vastuunsa

Ilmastoneuvottelut ovat kansainvälisistä neuvotteluista vaikeimpia ja monimutkaisimpia. Se tuli taas mieleen, kun tavasin asiakirjasta virkettä ”the MRV of support provided to be enhanced based on NCs, BRs, IAR and KP

YK:n ilmastokokousten perinteisiin kuuluu vuotuinen vertailu maiden ilmastopolitiikasta. Ympäristöjärjestöjen Climate Change Performance Index (CCPI) julkaistiin Limassa tänään. Vertailu ei sisällä varsinaisia uutispommeja. Kärkipaikoilla keikkuvat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joiden ilmastopolitiikkaa

Julkaistu Sitran blogissa. Syitä päätöksenteon lyhytnäköisyyteen ja keinoja vahvistaa tulevaisuuspolitiikkaa on lukuisia. Mitä Suomi voisi tehdä, jotta päätöksissä pidettäisiin paremmin tulevien sukupolvien puolia? Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää jo varsin hyvin

Julkaistu Sitran blogissa. Päätöksentekoa riivaavaan lyhytnäköisyyteen on olemassa ratkaisuja. Mahdollisia työkaluja esitteli Oxfordin yliopiston seminaarissa professori Simon Caney. Tietämättömyydestä johtuvaa lyhytnäköisyyttä voi ratkoa lisäämällä tulevaisuustietoa. Tulevaisuudentutkimuksen rahoitusta voisi lisätä ja