Ilkka: Peruskysymyksiä Fennovoimasta

Julkaistu Ilkassa.

Fennovoima jätti viime viikolla uuden ydinvoimalahakemuksen. Laki edellyttää nyt arvioimaan, onko hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Siksi on paikallaan kysyä pari peruskysymystä.

Fennovoiman hanketta on perusteltu sähkön tarpeella. Mutta tarvitseeko Suomi todella järjestyksessään jo seitsemättä ydinvoimalaa?

Alun perin Fennovoiman luvasta päätettäessä hallitus arvioi sähkön tarpeeksi vuosikymmenen lopulla 98 terawattituntia. Tämä hallitus palautti arviot lähemmäs maanpintaa, 93 terawattituntiin. Viime vuonna kulutus jäi silti vielä kauas siitä, 84 terawattituntiin.

Vaikka talous toipuu ja teollisuutemme lähtee toivottavasti uuteen nousuun, hurjaa kasvua sähkön kulutuksessa ei ole näköpiirissä. Investoinnit energiatehokkuutta parantavaan teknologiaan auttavat leikkaamaan sähkölaskua ja vähentämään riippuvuutta tuontisähköstä.

Samalla markkinoille tulee roppakaupalla uutta tuotantoa. Fennovoiman voimalan oletetun valmistumisen aikoihin Suomessa on tarkoitus tuottaa yksin tuulisähköä kahden Loviisan ydinreaktorin tuotannon verran nykyistä enemmän.

Yhteensä meillä on tuloillaan uutta ydin- ja tuulisähköä määrä, joka vastaa puolta koko nykyisestä Suomen sähköntuotannosta. Tämä kaikki siis ilman Fennovoiman hanketta.

Seitsemättä ydinvoimalaa on markkinoitu erityisesti teollisuuden toiveilla. Mutta turvaako Fennovoima todella teollisuuden kohtuuhintaisen sähkön saannin?

Teolliset osakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta yksi kerrallaan. Fennovoimasta on tullut pääosin julkisen sektorin – kunnallisten energiayhtiöiden ja venäläisen valtionyhtiön – omistama yhtiö.

Fennovoima on luvannut osakkaille sähköä enintään 50 euron hintaan megawattituntia kohti. Viime vuosina sähköä on saanut pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta selvästi halvemmalla.

Tulevaisuuden hintoja ei kukaan tiedä varmasti. Markkinoilla kuitenkin ennakoidaan sähköalen jatkuvan vielä pitkään. Pörssistä voi jo nyt ostaa sähköä vuosikymmenen päähän hiukan päälle 30 eurolla – siis selvästi Fennovoiman lupailemaa halvemmalla.

Kolmanneksi Fennovoimaa perusteltiin tarpeella vähentää riippuvuutta Venäjästä. Mutta väheneekö riippuvuus oikeasti?

Fennovoimalle voimalan toimittaa, siitä ison osan rahoittaa ja siitä mahdollisesti liki puolet omistaa Rosatom. Yhtiö toimii käytännössä Venäjän poliittisen johdon alaisuudessa.

Rosatom on yhtiöitetty entinen ydinenergiaministeriö, jota johtaa Venäjän entinen pääministeri. Yhtiö hallintoneuvoston nimittää presidentti Putin, ja siinä istuvat mm. presidentin neuvonantaja ja energiaministeri. Rosatom myös valmistaa Venäjälle ydinaseita.

Venäjä ei ole mörkö. Naiivi ei kuitenkaan kannata olla. Tärkein kysymys Fennovoiman periaateluvasta päätettäessä onkin seuraava.

Haluammeko todella rakentaa merkittävän osaa maamme energiahuollosta riippuvaiseksi Venäjän valtionjohdosta pitkälle tulevaisuuteen? Vai satsaammeko mieluummin muiden Pohjoismaiden tavoin energiatehokkuuteen ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan?

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply