Pirkanmaan Sanomat 10.8.06

Harva meistä rakastaa veroja. Miltei jokainen mielellään poistaisi tai ainakin keventäisi monia yksittäisiä veroja.

Uusimpana tulilinjalle on joutunut perintövero. Yksi jos toinenkin poliitikko on vaalien lähestyessä alkanut vaatia perintöveron lakkauttamista.

Harva on kuitenkaan pysähtynyt miettimään veron poistamisen seurauksia. Perintö- ja lahjaveron ennakoidaan tuottavan ensi vuonna noin 560 miljoonaa euroa. Se on iso summa rahaa.

Puoli miljardia on suunnilleen kymmenen kertaa niin paljon kuin valtio käyttää vuodessa joukkoliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen. Summalla palkkaisi jokaiseen maamme kuntaan melkein 30 uutta opettajaa.

Verojen vastustamisella vaaleihin ratsastavat poliitikot harvemmin hiiskuvat siitä, miten veron poiston valtion kassaan jättämä lovi paikataan. Leikataanko vanhustenhuollosta vai mielenterveyspalveluista? Vai otetaanko lisää velkaa?

Kansa on tässä suhteessa usein päättäjiään viisaampi. Peräti 4/5 suomalaisista on sitä mieltä, että suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen. Samoin noin 4/5 suomalaisista katsoo, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia julkisia palveluita.

Iloiset veronmaksajat ry on ehdottanut, että veroilmoituksen yhteydessä tulisi esittää, mitä kaikkea verovaroilla saadaan aikaan. Näin sinänsä ikävien verojen maksaminen asettuisi mittasuhteisiinsa – ja useampi meistä voisi olla loppujen lopuksi iloinen tai vähintään ihan tyytyväinen veronmaksaja.

Perintöveron kriitikot ovat oikeassa siinä, että veroon liittyy monia ongelmia. Sitä tuleekin remontoida niin, etteivät erityisesti lesket tai alaikäiset lapset joudu kärsimään kohtuuttomasti.

Kokonaan perintöverosta ei kuitenkaan pidä luopua. Meidän ei tarvitse rakastaa veroja, mutta on järkevää hyväksyä, että kohtuuden rajoissa niitä tarvitaan. Hyvinvointiyhteiskunta on sen arvoinen.

Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr.)
Tampere