Maija Kajan on paitsi tamperelainen gynekologi ja kokenut kehitysyhteistyöntekijä, myös tamperelainen vihreä kaupunginvaltuutettu ja varakansanedustajani – ja lisäksi loistotyyppi. Palaveerasin viikon aluksi hänen kanssaan eduskuntavaaleista Kahvila Runossa. Pyysin myös hankkimaan kahvilaan Reilun kaupan kaakaota.
Maijan jälkeen tapasin toista tamperelaista vihreää vaikuttajaa, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaa Aksu Piippoa. Söimme maittavaa lounasta Telakalla ja jutustelimme mm. opiskelijoiden opintososiaalisista eduista ja ylioppilaskunnan tilanteesta.
Tiistaina Maan ystävät järjesti ympäri Suomea mainion tempauksen, jossa tulevaisuudestaan huolestuneet lumiukot ja -akat vaativat ripeitä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Valitettavasti en itse ehtinyt tekemään lumiolioita, sillä istuin eduskunnassa kolmen valiokunnan kokouksissa ja täysistunnossa. Ehkä vähän kuitenkin lohduttaa se, että iso osa eduskuntatyöstäni liittyy juuri ilmastonsuojeluun.
Iltapäivällä en päässyt osallistumaan eduskuntaryhmän strategiapalaveriin, sillä jäin täysistuntoon edustamaan ryhmäämme hedelmöityshoitolain lähetekeskustelun jatko-osassa. Olen miettinyt sitä, kuinka suuri osa isättömyyteen ehkä liittyvistä ongelmista johtuu itse asiassa kulttuurimme tavasta suhtautua perheisiin, joissa ei ole isää. Jos meillä vallitsisi sallivampi suhtautuminen tällaisiin perheisiin, aiheuttaisiko isättömyys niin paljon ongelmia? Minulla ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta nostin tämänkin kysymyksen esiin puheenvuorossani.
Keskiviikkoaamuna kaivoin mustan pukuni kaapista ja kuuntelin tasavallan presidentin juhlallista vakuutusta eduskunnassa. Halonen puhui viisaasti ihmisten eriarvoistumisesta ja vaati pitämään kiinni tavoitteesta nostaa kehitysyhteistyön osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, niin kuin mm. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on tehty. Hän myös puhui vihdoin ilmastonmuutoksesta. Oli sitä kauan odotettukin.
Iltapäivällä tapasin eduskunnan Intia-ystävyysryhmän kanssa Suomen Chennain-kunniakonsulia herra Chidambaramia. Lopuksi rupattelin vielä kansalaisjärjestöjen kanssa energia- ja ilmastostrategiasta.
Torstaihin kuului valiokunta- ja istuntorutiinien lisäksi talous- ja ympäristövaliokuntien tapaaminen Ison-Britannian parlamentin ylähuoneen edustajien kanssa siitä, miksi Suomi suhtautuu niin nuivasti ydinturvallisuuden eurooppalaiseen sääntelyyn. Eduskuntaryhmän kokouksen ja istunnon jälkeen kävin ystäväni Ryhäsen Janin kanssa Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa. Kimmo Hakolan fagottikonsertto ei vetänyt vertoja saman säveltäjän pianokonsertolle, mutta Brahmsin traaginen alkusoitto toimi hyvin.
Perjantaina tapasin kulttuuriministeri Tanja Karpelaa. Juttelimme ilmastotiedotuksesta kouluissa.
Lauantaita vietin Tampereella Pirkanmaan vihreiden piiripäivillä. Osallistuin eduskuntavaaleja käsitelleeseen työryhmään ja söin paljon kasviskeittiö Turbohellan kokousta varten laittamaa herkullista ruokaa.
Vuosikokouksen jälkeen kuuntelin paneelikeskustelua siitä, onko ideologia kuollut. Haastavaa aihetta puivat mm. kollegani Anni Sinnemäki ja Jukka Gustafsson.
Sunnuntaina osallistuin Maan ystävien ilmastokampanjan irc-kokoukseen ja juttelin puhelimessa nuorisovaihtoa edistävän britin kanssa. Hän oli juuri osallistunut Oulussa avantouinnin MM-kisoihin – ja menestynyt hyvin.
