Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Määrärahan osoittaminen eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen

22.9.2006

Eduskunnalle

Tavoite eläinkokeiden vähentämisestä on kirjattu hallitusohjelmaan. Laki koe-eläintoiminnasta (62/2006) puolestaan toteaa, että eläinkoe tulee korvata, jos se tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi on mahdollista, myös osittain muulla tieteellisesti luotettavalla menetelmällä, joka ei edellytä eläimen käyttöä, tai menetelmällä, jossa eläinten kokonaismäärää tai eläimille aiheutettavaa kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa voidaan vähentää.

Vuonna 2003 eläinkokeissa käytettiin 343 000 koe-eläintä, joista 51 % oli kaloja ja noin 43 % jyrsijöitä. Muiden koe-eläinten kuin kalojen määrä on viimeisten viiden vuoden aikana vaihdellut 138 000 ja 166 000 välillä. Eläinkokeiden tarpeen ennakoidaan kuitenkin kasvavan nykyisestä. Yksi merkittävä syy on Euroopan unionin REACH-kemikaaliasetus, joka edellyttää noin 30 000 kemikaalin rekisteröimistä ja tuhansien kemikaalien riskien arviointia. Jo ennen kemikaaliasetusta eläinkoehakemusten määrä on lisääntynyt Suomessa vuosittain 3,6 % ja myönnettyjen eläinkoelupienkin määrä 1,4 %, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastoin laskeva.

Myös tiukentuva koe-eläinlainsäädäntö, jonka mukaan eläinkokeille on jatkossa suoritettava eettinen arviointi, sai tutkijat liikkeelle. Esimerkiksi Turun yliopiston koe-eläintoimikunnassa van-han järjestelmän viimeisissä kokouksissa oli ennätysmäärä hakemuksia. On mahdollista, että osa hakemuksista on käsitelty vanhan järjestelmän mukaisissa koe-eläintoimikunnissa puutteellisesti.

Eläinten oikeuksien ja ihmisten terveyden turvaamisen yhdistäminen ei aina ole aivan yksinkertaista. Se on kuitenkin mahdollista satsaamalla määrätietoisesti eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseen. Näitä ovat mm. kudosviljely ja erilaisten teknisten menetelmien käyttö.

Neuvoston direktiivin 86/609/ETY mukaan jäsenvaltioiden tulisi edistää tutkimusta vaihto-ehtoisten menetelmien kehittämiseksi ja hyväksymiseksi sekä ryhtyä muihin sellaisiin toimiin, joita ne pitävät asianmukaisina tämän alan tutkimuksen edistämiseksi.

Eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittäminen voi olla suomalaiselle tutkimukselle ja liike-elämälle mahdollisuus. Alan tiedolle, palveluille ja tuotteille on kasvavat markkinat, joista Suomikin voi saada osansa.

Maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista on vuodesta 1986 myönnetty määräraha eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen. Viime vuosina haettava summa on ollut kuitenkin vain 34 000 euroa, joka tuskin riittää edes yhden tutkimuksen rahoittamiseen vuodeksi. Määrärahaa tulisikin kasvattaa reippaasti, jotta se ylipäätään rohkaisisi tutkijoita sitä hakemaan.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille 30.30.25 lisäyksenä 300 000 euroa eläinkokeiden vaihtoehtojen tukemiseen.

Helsingissä 22. päivänä syyskuuta 2006

Oras Tynkkynen /vihr

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments