Eduskunnalle Tavoite eläinkokeiden vähentämisestä on kirjattu hallitusohjelmaan. Laki koe-eläintoiminnasta (62/2006) puolestaan toteaa, että eläinkoe tulee korvata, jos se tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi on mahdollista, myös osittain muulla tieteellisesti luotettavalla menetelmällä, joka ei edellytä eläimen käyttöä, tai menetelmällä, jossa eläinten kokonaismäärää tai eläimille aiheutettavaa kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa voidaan vähentää. Vuonna 2003 eläinkokeissa käytettiin 343 000 koe-eläintä, joista 51 % oli kaloja ja noin 43 % jyrsijöitä. Muiden koe-eläinten kuin

Eduskunnalle Kansallisessa ilmastostrategiassa Suomen tuulivoimatavoitteeksi on asetettu 500 megawattia (MW) vuoteen 2010 ja 2 000 MW vuoteen 2025 mennessä. Tuulivoiman tekninen potentiaali on kuitenkin huomattavasti suurempi. Määrätietoisella politiikalla tuulivoimasta voisi tulla Suomelle merkittävä energianlähde samaan tapaan kuin esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa on jo nykyään. Tuulivoiman käytön lisääminen hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä monin tavoin. Tuulivoima on kotimainen, uusiutuva ja työllistävä energianlähde. Tuulivoimaloiden kotimaisuusaste yltää parhaimmillaan 80 %:iin, ja yksi megawatti kotimaista

Eduskunnalle Lähialueyhteistyöhön käytettyjen määrärahojen tasoa on viime vuosina pikku hiljaa hilattu alaspäin. Ensi vuoden talousarviossa momentille esitetään 22,5 miljoonaa euroa, jonka käyttö jakautuu lukuisiin pieniin hankkeisiin. Lähialueyhteistyömomentilta rahoitetaan myös pohjoisen ulottuvuuden ympäristöhankkeita, joista suuri osa on kumppanuushankkeita. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuushankkeina on jo toteutettu lukuisia projekteja ja suuria kokonaisuuksia odottaa rahoitusta, niiden joukossa Laatokan puhdistaminen 500 miljoonalla eurolla. Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudessa on Pohjoismaiden investointipankin (NIB) johdolla kehitetty ainutlaatuinen, toimiva kansainvälinen rahoitusmalli.

Eduskunnalle Alueellisille ympäristökeskuksille kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävinä ympäristönsuojelua, alueidenkäyttöä, rakentamisen ohjausta, luonnonsuojelua, kulttuuriympäristön hoitoa, ympäristötutkimusta ja seurantaa koskevat asiat sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialalta vesivarojen käytön ja hoidon tehtävät. Alueellisten ympäristökeskusten toiminta tukee alueellista kehitystä, hyvää elinympäristöä sekä ympäristön ja luonnon suojelua alueellaan. Käytännössä ympäristökeskukset eivät nykyään pysty täyttämään kaikkia niille kuuluvia lakisääteisiä velvoitteita. Ongelmia on muun muassa kaavoituksen valvonnassa, vesiensuojelun seurannassa ja tietyissä luonnonsuojelulain erityistehtävien hoidossa. Pääsyy ongelmiin ovat

Eduskunnalle Maailman energiasektorin vuotuinen investointitarve on noin 450 miljardia euroa, mikä merkitsee huomattavia markkinoita kestävälle energiaosaamiselle. TEKES on arvioinut hajautettujen energiajärjestelmien markkinoiden kasvavan Euroopassa 15 % vuodessa ja nousevilla markkinoilla vielä nopeammin. Yhdysvaltalainen kestävään energiaan erikoistunut konsulttiyhtiö Clean Edge arvioi tuulivoiman maailmanmarkkinoiden kuusinkertaistuvan 37 miljardiin euroon vuosina 2004-2014. Polttokenno- ja vetyteknologian markkinoiden ennakoidaan jopa 17-kertaistuvan 12 miljardiin euroon. Suomella on merkittävää kestävän energiateknologian osaamista. Ilmastoteknologia-alan suuruudeksi Suomessa arvioidaan viisi miljardia

Eduskunnalle Hallituksen esittämän vero-ohjauksen rinnalla on tuki lämmitysenergian muutosinvestointeihin tärkeä keino edistää asuintalojen lämmityksen vaihtamiseen lämpöpumpuilla, kaukolämmöllä tai pelleteillä toimivaksi. Hallituksen tarjoama tuki asuntojen energiainvestointeihin on tähän saakka ollut nimellinen ja ensi vuoden talousarviossa määrärahaa leikataan lähes neljännes, 20 miljoonaa euroa. Pientalot ovat kiinteistöjen lämmitysenergian suurin kuluttajaryhmä. Niiden osuus kulutuksesta on kolmasosa. Suomen hiilidioksidipäästöistä kiinteistöjen lämmityksen ja sähkönkäytön osuus on edelleen peräti 40 prosenttia. Lämmitysenergian muutosinvestointi on kertainvestointina kallista ja

Eduskunnalle Kansainvälinen yhteisö sitoutui vuonna 2002 Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksessa vähentämään vuoteen 2010 mennessä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä merkittävästi. Euroopan unioni asetti itselleen vieläkin kovemman haasteen, monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisen, vuoteen 2010 mennessä. Suomen biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan Suomi ei saavuta tätä tavoitetta, ellei kehityssuunta muutu. Metsien ja soiden metsätalouskäyttö Suomessa on jatkunut intensiivisenä ja vuotuinen hakkuukertymä kasvanut. Biodiversiteettiohjelman arvioinnin mukaan voimaperäisen metsänhoidon vaikutukset ovat havaittavissa lähes koko talousmetsäalalla. Vanhojen, luonnontilaisen kaltaisten metsien,

Eduskunnalle Uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiansäästöä pyritään edistämään investointituella ja suurten demonstraatiohankkeiden tuella. Investointituki on hanketyypistä riippuen enimmillään 25-40 % investointikustannuksista. Tukea myönnetään uutta tekniikkaa hyödyntäville hankkeille. Vuonna 2004 tukia myönnettiin yhteensä 33,5 miljoonaa euroa, josta noin puolet meni puuenergian, runsas neljännes energiansäästön ja kymmenys tuulivoiman edistämiseen. Kuluvana vuonna tukea esitetään nostettavaksi 300 000 eurolla. Tällä summalla saa 30 prosentin tukitasolla rakennettua yhden megawatin tuulivoimaa, eli kysymys on todella nimellisestä

Eduskunnalle Kerava-Lahti-oikoradan ja Tikkurila-Kerava-kaupunkiradan valmistuminen ovat lisänneet pääradan liikennöintikapasiteettia ja antaneet paremmat mahdollisuudet taajamajunaliikenteen käynnistämiselle Helsinki-Tampere-rataosalla. Riittävän vuorotiheyden mahdollistamiseksi taajamajunaliikenteen suunnittelussa tulee varautua kolmannen raiteen rakentamiseen Tampereen ja Toijalan välille. Lisäkapasiteetin tarvetta korostaa myös Vuosaaren sataman valmistuminen, joka kasvattaa merkittävästi tavaraliikennettä Helsinki-Tampere-rataosalla. Tässä vaiheessa on toteutettava Tampereen ja Toijalan välille rakennettavan kolmannen raiteen suunnittelu. Sitä kiirehtivät myös radan lähialueen maankäyttöön liittyvät tarpeet ja siitä seuraavat alueiden käytön suunnitelmat. Edellä olevan

Eduskunnalle EU:n ja sitä kautta Suomen tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2010 mennessä (kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma). Tavoite 2010 sisältyy myös vuonna 1999 hyväksyttyyn Kansalliseen metsäohjelmaan. Suomen luonnonsuojelulain (1096/1996) yhtenä keskeisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Myös valtion vuoden 2007 talousarviossa ympäristöministeriön hallinnonalan perusteluissa mainitaan tavoitteena luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hidastuminen. Suomen eliöstössä on noin 20 000 metsälajia, joista 7 000 lajin uhanalaisuutta on arvioitu. Arvioiduista metsälajeista