Why societies should learn from children

This preface was published in the Crowdsourced off-road traffic law experiment in Finland – Report about idea crowdsourcing and evaluation, a report by the Finnish Parliament’s Comittee for the Future. Children learn by observing, imitating, experimenting and doing. Societies could learn from children. We can complement and hopefully replace arduous and bureaucratic processes with piloting and demonstrating promising ideas. We can think big, start small, fail quickly and scale fast.

Vihreitä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteista

Onko –40 % paljon vai vähän? Useiden arvioiden mukaan EU:n reilu osuus ilmastotalkoissa olisi 50 prosentin suuruusluokkaa. Esitetty päästövähennystahti uhkaa tehdä ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta enintään kahteen asteeseen hyvin vaikeaa ja kallista. Mitä tapahtuu, jos päästötavoitetta ei tiukenneta? Mitä löysempi tavoite asetetaan, sitä nopeampia – ja kalliimpia – päästövähennyksiä myöhemmin tarvitaan. Vuotuinen päästövähennystahti pitää jopa moninkertaistaa vuoden 2030 jälkeen, jotta EU pysyy tavoitteessaan leikata päästöjä 80–95 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä. Miksi

Futura-lehti: Kansanvallan olympialaisista pururadalle

Joukkoistaminen – ihmisten osallistaminen avoimesti verkossa – tarjoaa mahdollisuuksia päivittää demokratiaa 2000-luvulle. Maailmalla työkalua on käytetty niin korruption kitkemiseen, kaupunkien budjettien laadintaan kuin perustuslain uudistamiseen. Suomessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on pilotoinut joukkoistamista valtionhallinnossa. Tulokset vaikuttavat alustavasti lupaavilta. Demokratian vallitsevaksi paradigmaksi on useimmissa länsimaissa vakiintunut malli, jossa kansalaiset valitsevat edustajia tekemään päätöksiä puolestaan. Me suomalaiset valitsemme suoraan tai välillisesti edustajamme niin kunnanvaltuustoon, osuuskaupan hallintoneuvostoon, Euroopan parlamenttiin kuin sairaanhoitopiirin valtuustoonkin. Edustuksellisen demokratian kanssa

Ryhmäpuheenvuoro säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlaistunnossa

Arvoisa puhemies Vuonna 1863 valtiopäivät kutsuttiin koolle osin siksi, että valtio tarvitsi lisää varoja yhteiskunnan kehittämiseen. Valtion nyt velkaantuessa huolestuttavaa tahtia voi todeta, että tämä tarve ei ole 150 vuodessa valitettavasti hävinnyt mihinkään. Vuosi oli kuitenkin ennen kaikkea tärkeä kansanvallan merkkipaalu. Keisari Aleksanteri II sanoi pysyvänsä “lujana niissä perustuslaillisesti rajoitetun monarkian periaatteissa, jotka ovat Suomen kansan vakaumuksen mukaisia ja juurtuneet maan lakeihin ja instituutioihin”. Suomalainen kansanvalta on kehittynyt 150 vuodessa

Avoin kirje presidentti Putinille

Arvoisa Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin Tervetuloa kesäiseen Suomeen. Luotan siihen, että Teillä on antoisia keskusteluja suomalaisten isäntien ja emäntien kanssa. Maidemme välillä on erottamaton yhteys niin taloudellisesti, poliittisesti kuin kulttuurisesti. Menestyvä Venäjä on Suomen etu – ja päinvastoin. Siksi moni suomalainen on huolestuneena seurannut viimeaikaisia uutisia. Euroopan parlamentin mukaan Venäjällä ”kansalaisjärjestöjä ja kokoontumisvapautta koskevia lakeja käytettiin viime vuonna kansalaisyhteiskunnan toiminnan tukahduttamiseen, opposition poliittisten näkemysten vaientamiseen sekä kansalaisjärjestöjen, demokraattisen opposition

Avoin kirje: Suomenkielinen kirjallisuus sähkökirjamarkkinoilla

Arvoisat Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubb sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäki Olemme huolissamme suomenkielisen kirjallisuuden pääsystä nykyaikaisille markkinoille. Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota ongelmiin, jotka liittyvät sähköisten kirjojen yleisimpiin kauppapaikkoihin. New York Timesin mukaan yksittäisellä yrityksellä, Amazonilla, on 60 prosentin osuus sähkökirjamarkkinoista. Amazonin rooli on ratkaiseva, ja merkittävä määrä kirjallisuudesta myydään nykyisin tämän palvelun kautta. Vaikka markkinaosuus ei liene aivan näin suuri Suomessa, Amazonin rooli on todennäköisesti hyvin merkittävä myös meillä. Ongelmalliseksi

Puistohomot-kirjan jälkikirjoitus: Ihminen – kuka tahansa

Waldemar Melangon havainnot homojen kielletystä alakulttuurista 1960- ja 1970-lukujen taitteen Helsingissä tarjoavat harvinaisen ikkunan vaiettuun ja vainottuun maailmaan. Nelisenkymmentä vuotta sitten kirjoitetut pohdiskelut ovat samalla sekä aikansa tuotteita että yhä ajankohtaisia. Tuolloin elettiin aikaa, jolloin homoseksuaalinen käytös oli lailla kielletty ja homous luokiteltu mielisairaudeksi. Seksuaalivähemmistöistä tiedettiin hyvin vähän, ja moni suomalainen kasvoi ilman itseään kuvaavaa identiteettiä, jopa ilman sopivaa käsitettä. Ajat ovat onneksi muuttuneet. Tuskin kukaan puistoissa ja pisuaarien liepeillä

Sydänten presidentti: Presidentinvaalien kolmas kierros

Julkaistu alun perin Sydänten presidentti -kirjassa. Parhaillaan on meneillään presidentinvaalien kolmas kierros. Sillä ratkaistaan, muuttivatko kaksi ensimmäistä kierrosta Suomen poliittista kulttuuria pysyvästi. Pekka Haaviston menestyksekkäästä vaalikampanjasta voi minusta vetää seitsemän johtopäätöstä. 1) Hyvään kampanjaan ei välttämättä tarvita rahaa Vuodenvaihteeseen asti suomalaisissa puolueissa lähinnä haaveiltiin mikrolahjoituksista. Vaalitappion jäljiltä Vihreät oli niin persaukinen, ettei varaa rahoittaa Pekan kampanjaa ollut. Mutta kun ehdokas ja kampanja ovat riittävän hyviä, rahaa kyllä tulee. Ja tulihan

Työtä tarjolla: Tynkkynen ja Parviainen hakevat avustajaa Pirkanmaalle

Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen ja tuleva apulaispormestari Olli-Poika Parviainen hakevat yhteistä avustajaa Pirkanmaalle. Avustajan tehtäviin kuuluvat mm. Pirkanmaata ja Tamperetta koskevien eduskunta- ja valtuustoasioiden taustoittaminen yhteydenpito alueen kansalaisiin, yrityksiin ja järjestöihin sekä taustatyö kansalaisten yhteydenottoihin vastaamiseksi tiedonhankinta, taustoittaminen ja grafiikan laadinta esityksiä varten www-sivujen ylläpito vaalipäällikkönä toimiminen kunnallis- ja eduskuntavaaleissa muut erikseen sovittavat tehtävät Työ alkaa 1.9.2011 tai sopimuksen mukaan. Työsopimus solmitaan määräajaksi 31.1.2013 saakka. Määräaikaisuuden perusteena on työnantajan oman

Ulkopolitiikka 1/2011: Suomi ilmastodiplomatian kärkeen

Suomessa ajatellaan yleisesti, ettei pienellä maalla voi olla suurta roolia kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Vähättelyyn ei kuitenkaan ole aihetta – meillä on hyvät edellytykset nousta ilmastodiplomatian kärkeen. YK:n ilmastoneuvotteluihin osallistuu yli 190 maata. Ratkaisevassa asemassa ovat Kiinan ja Yhdysvaltain kaltaiset jätit. Pieni Suomi ei voi neuvottelujen kulkuun juurikaan vaikuttaa. Vai voisiko sittenkin? Kestävän kehityksen toimikunta on esittänyt, että Suomesta tehtäisiin kansainvälisen ympäristödiplomatian kärkimaa. Ilmastoneuvottelujen historia tuntee monia esimerkkejä siitä, kuinka pientenkin valtioiden

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit