Ekonomistit pitävät päästökauppaa taloudellisesti erittäin tehokkaana mekanismina päästöjen vähentämisessä. Elinkeinoelämän edustajien kannattaisikin jutella joskus ekonomisten kanssa.

Valitus kaupan kalleudesta perustuu oletukseen siitä, että vaihtoehtona olisi olla tekemättä mitään. Onkin totta, että päästökauppa maksaa enemmän kuin kätten päällä istuminen.

Samaan tapaan on halvempaa nähdä nälkää kuin ostaa kaupasta ruokaa tai nukkua sillan alla kuin maksaa vuokraa asunnosta. Luulen silti, että aika moni ek:ssakin asuu sisätiloissa.

Kauppa on myös ympäristön kannalta järkevä ratkaisu. Se vähentää ympäristönsuojelun kustannuksia, mikä tekee päästöjen vähentämisen poliittisesti helpommaksi. Lisäksi kauppa parantaa ympäristöpolitiikan ennustettavuutta, sillä päästöille asetetaan selvät rajat.

****

Suomalaista ilmasto- ja energiakeskustelua vaivaa sitkeä myytti, jonka mukaan ongelmaan pitää löytää yksi ISO ratkaisu. Yhdellä ydinvoimalalla tuotettu sähkö on hyvä, sama sähkömäärä tuotettuna kymmenessä tuulipuistossa huono, sadassa hakevoimalassa vielä huonompi ja puolella miljoonalla lämpöpumpulla tietysti kaikkein huonoin.

Kokoon fiksoitunut fallinen energiapolitiikka on kuitenkin irrationaalista ja tehotonta. Todellisuudessa sen paremmin ilmastonmuutokseen kuin juuri mihinkään muuhunkaan ongelmaan ei ole olemassa yhtä yksittäistä ratkaisua, joka kuin taikaiskusta hoitaa sen pois päiväjärjestyksestä.

Ydinvoimala tuottaa vain sähköä, mutta 80 % kuluttamastamme energiasta on muuta, lämpöä ja liikennepolttoaineita. Oli ydinvoiman lisärakentamisesta mitä mieltä tahansa, se ei selvästikään yksin riitä torjumaan ilmastonmuutosta.

Rationaalinen vaikuttaja ei haikaile monumenttia, vaan kestävää ja tehokasta kokonaisuutta. Mikään yksi tekniikka tai toimenpide ei pelasta maailmaa, vaan tarvitaan laaja kirjo erilaisia toimia.

****

Hallitus siis lupasi ekologisen verouudistuksen, mutta toteuttikin antiekologisen verouudistuksen. Ympäristöveroja on leikattu ja haitallisia tukia lisätty. Räätäli ei tehnyt edes tuluskukkaroa, vaan päinvastoin vei nutun asiakkaan päältä. Harvoin on mikään hallitus tehnyt niin räikeää pilkkaa omista tavoitteistaan.

Tämä ei ole sinänsä ihme, sillä kysyessäni ekologisen verouudistuksen kuulumisia suullisella kyselytunnilla valtiovarainministeri Kalliomäki ei edes tiennyt, että tavoite oli kirjattu hallitusohjelmaan:

Tynkkynen: Onko hallituksella valmiuksia — — ottaa käyttöön tällainen pitkäjänteinen suunnitelma ekologisen verouudistuksen toteuttamisesta?

Kalliomäki: Sinänsä tietysti nimikkeellä “ekologinen verouudistus” voidaan tarkoittaa monia asioita. Tämän hallituksen ohjelmassa tältä osin ei tätä nimikettä käytetä.

hallitusohjelma: Verotuksen rakennetta uudistetaan edistämään kestävää kehitystä. Ekologisella verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ympäristöhaittoja ja edistetään kierrätystä sekä tuotteiden, niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta.

Hups. Kannattaisi ehkä lukea oma hallitusohjelma, ennen kuin ryhtyy ministeriksi.