Pieni maailmanpelastusopas nyt saatavilla

Valtuustoaloite: vapaiden ohjelmien käytön edistämisestä

26.5.2004

Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot VALOt (Open Source Software, OSS) ovat tietokoneohjelmia, joita saa käyttää, levittää ja muokata vapaasti. Tunnetuin VALO on suomalaisen Linus Torvaldsin kehittämä Linux-käyttöjärjestelmä.

VALOilla on useita vahvuuksia. Ohjelmista ei tarvitse maksaa vuotuisia lisenssimaksuja, ja niitä voi imuroida ilmaiseksi verkosta. Ne toimivat hyvin myös vanhoissa koneissa, minkä ansiosta tietokoneita voidaan käyttää nykyistä pidempään. Turun kaupungin mukaan teoreettinen kustannussäästö kaupungin siirtymisestä Linuxin käyttöön olisi yli miljoona euroa vuodessa.

Usein VALOt ovat tunnettuja kaupallisia ohjelmistoja vakaampia ja turvallisempia; esimerkiksi Linux on pitkälle välttynyt viruksilta. Tietoyhteiskunta-asian neuvottelukunta onkin kehottanut hyödyntämään VALOja mm. tietoturvan ja järjestelmien hallittavuuden takia.

VALOja on myös mahdollista muokata vapaasti, joten kaupunki voisi räätälöidä ohjelmistoja kulloiseenkin käyttöön mahdollisesti yhdessä muiden kuntien kanssa. Lisäksi VALOjen käyttäjät eivät ole riippuvaisia yhdestä ohjelmistoyrityksestä.

Linux on yleistynyt merkittävästi. Suomessa Linux on otettu käyttöön esimerkiksi Vaasan pääkirjastossa, Lahden kouluissa ja Åbo Akademissa. Turku on selvittänyt VALOihin siirtymistä, ja Tampereella Linuxilla pyörii mm. TKL:n bussien paikannusjärjestelmä. Valtionhallinnossa VALOjen käyttöönottoa on selvittänyt valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto.

Ulkomailla Saksan kolmanneksi suurin kaupunki München ottaa Linuxin käyttöön kaikissa kaupungin noin 14 000 työasemakoneessa. Myös esimerkiksi Wien, Lontoo ja Pariisi selvittävät Linuxin käyttöönottoa.

VALOjen käytön suurimpia esteitä on toistaiseksi ylläpidon ja osaamisen niukkuus. VALOihin siirtyminen edellyttää sekä tukihenkilöiden että käyttäjien kouluttamista, mikä aiheuttaa kustannuksia. Kaupungin on kuitenkin mielekkäämpää maksaa tamperelaisten työntekijöiden palveluista kuin ulkomaisen suuryhtiön lisensseistä.

Monet vapaat sovellusohjelmat ovat laajassa käytössä, mutta kaikista ammattikäyttöön tarkoitetuista ohjelmista ei ole vielä Linux-versioita. Myös käytettävyydessä ja yhteensopivuudessa Windows-sovellusten kanssa on kehittämistä. VALOt eivät välttämättä sovikaan kaikkeen käyttöön.

Kaupungilla on palvelimina noin 300, työasemina runsaat 5 000 ja kouluissa noin 2 700 tietokonetta. VALOjen soveltuvuutta kaupungin konekantaan kannattaa selvittää. Arvioinnissa on syytä ottaa huomioon sekä ohjelmien että ylläpidon kokonaiskustannukset. Jos selvitys antaa siihen aihetta, on kaupungin laadittava suunnitelma vaiheittaisesta siirtymisestä VALOjen käyttöön niissä käyttökohteissa, joissa se on perusteltua.

Esitämme, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuuksia lisätä vapaiden ohjelmien käyttöä kaupunkikonsernin tietokoneissa. Esitämme myös, että vapaita ohjelmia otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön kaupungin toimistoissa, kirjastoissa, Netti-Nyssessä ja oppilaitoksissa.

Tampereella 26.5.2006
Oras Tynkkynen

Liite 1: Esimerkkejä VALOjen käytöstä julkisella sektorilla

Åbo Akademi
Linux asennettiin Åbo Akademissa ensin pieniin palvelimiin (tulostus, verkko) ja myöhemmin suurempiin. Nykyään Linuxia käytetään mm. sähköposti- ja tiedostopalvelimissa. Työpöytäkäytössä on noin 400 Linux- ja 1 600 Windows-konetta. VALOja on kuitenkin käytössä myös Windows-koneissa (Mozilla, Openoffice). Åbo Akademin mukaan Linuxista on ollut erityistä hyötyä vanhojen koneiden uudelleenkäytössä. Erikoisohjelmia (esim. videoeditointi, kirjanladonta) käytetään edelleen Windows-laitteilla tai Macintosheilla. Åbo Akademilla on kolme täysipäiväistä Linux-tukihenkilöä. Käyttäjiä on noin 8 000.

Vaasan kaupunginkirjasto
Vaasan pääkirjastossa on yleisön käytössä 71 Linux-konetta. Säästöt lisenssimaksuissa ovat yhden arvion mukaan jopa 25 000 € vuodessa. Yli puolet koneista on vanhoja laitteita, joilla ei voisi käyttää uusia Microsoftin käyttöjärjestelmiä. Siirtyminen Linuxiin ei ole aiheuttanut käytettävyysongelmia, ja käyttäjien suhtautuminen hankkeeseen on ollut myönteistä. Myös Joensuun kaupunginkirjasto on toteuttanut yleisöpäätejärjestelmänsä Linuxilla.

Lahden koululaitos
Lahden koululaitos testaa tietokoneissaan Linux-järjestelmää. Kokeilun syynä ovat yleisen huoltorahojen puutteen lisäksi Microsoft-ohjelmien lisenssimaksut ja virukset. Koululaitoksella on kaikkiaan 40 atk-luokkaa ja noin 1 500 konetta. Kevään 2004 aikana Linux on asennettu sataan koneeseen. Ensimmäisenä Linuxia kokeillaan Salpausselän lukiossa ja Lahden Lyseon yläasteella. Erityisesti aina verkossa olevat koneet halutaan Linux-käyttöisiksi. Mikäli kokeilu onnistuu, voidaan 500 konetta muuttaa Linux-käyttöisiksi. Kokonaan Microsoftin ohjelmista luopumista estää esimerkiksi se, että moni opiskeluohjelma on tällä hetkellä vain Windows-versiona.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus tutkii parhaillaan eri Linux-versioiden yhteensopivuutta ja helppokäyttöisyyttä. Tarkoituksena on ryhtyä asentamaan Linux-järjestelmiä myytäviin tietokoneisiin. Syyt hankkeeseen ovat Linuxin toimivuus vanhoissa laitteissa ja käyttöjärjestelmän ilmaisuus. Kierrätyskeskuksen tavoitteena on asentaa myytäviin laitteisiinsa paketti, joka on toimiva, helppokäyttöinen ja tietokoneen perustoiminnot mahdollistava.

Valtiovarainministeriön selvitys avoimesta lähdekoodista valtionhallinnossa
Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto käynnisti syksyllä 2001 avoimen lähdekoodin projektin, jonka tavoitteena on selvittää, miten avoimen lähdekoodin tuotteita voitaisiin hyödyntää valtionhallinnossa. Selvityksessä todettiin avoimen lähdekoodin menetelmin rakennetun järjestelmän olevan varteenotettava vaihtoehto erityisesti silloin, kun on kyse useiden hallinnon organisaatioiden tarvitsemasta palvelusta, järjestelmän avoimen lähdekoodin komponentteja on olemassa tai läpinäkyvyydellä on erityistä merkitystä. Testeissä avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmat havaittiin hyvin toimiviksi ja samankaltaisiksi käytössä olevien muiden ohjelmien kanssa.

Euroopan komissio
Euroopan komissio suosittelee raportissaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön edistämistä hallinnossa. Tavoitteena on kehittää jäsenvaltioiden julkisten sektoreiden keskinäistä toimintaa ja kannustaa avoimeen lähdekoodiin perustuvia innovaatioita myös yksityisellä sektorilla. Yhteiseurooppalainen avoimen lähdekoodin projekti hyödyttäisi kaikkia jäsenvaltioita.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments