Valtuustoaloite ilmastohätätilan julistamisesta

Liki 1 400 kaupunkia, valtiota ja muuta hallintoyksikköä ympäri maailmaa on julistanut ilmastohätätilan. Julistuksen tehneillä alueilla asuu arviolta yli 800 miljoonaa ihmistä. Kannanottojen sisällöt ja muodot vaihtelevat paikasta toiseen, mutta perusviesti on sama: ilmastokriisi on polttava uhka ja toimilla on kova kiire. Valtioista julistuksen ovat tehneet mm. Iso-Britannia, Ranska, Itävalta, Kanada, Argentiina ja Bangladesh. Euroopan parlamentti hyväksyi vastaavan kannanoton koko Euroopan unionille viime marraskuussa. Eurooppalaisista pääkaupungeista päätöksen ovat tehneet mm.

Valtuustoaloite fossiilisijoituksista irtaantumiseksi

Tampere on sitoutunut ilmastokriisin taltuttamiseen sekä kaupunkistrategiassa että kaupunkiseudun ilmastostrategiassa. Kaupunki on myös allekirjoittanut EU:n pormestarien ilmastositoumuksen, Aalborgin kestävän kehityksen sitoumukset ja Eurocities-järjestön ilmastojulistuksen. Kaupunki vaikuttaa ilmastopäästöihin ennen kaikkea energiantuotannon, yhdyskuntasuunnittelun ja liikennepolitiikan valinnoilla. Epäsuorasti vaikuttaa kuitenkin myös se, sijoittaako kaupunkikonserni varojaan runsas- vai vähäpäästöiseen liiketoimintaan. Monet tahot maailmalla ovat jo päättäneet irtaantua kokonaan tai osittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen. Korkeakouluista päätöksen ovat tehneet mm. Stanfordin ja Glasgow’n yliopistot, uskonnollisista yhdyskunnista Kirkkojen

Valtuustoaloite julkisen ruokailun ylijäämäannosten myymisestä

Arviolta kolmannes maailman ruuasta – yli miljardi tonnia vuodessa – menetetään hävikkinä. Hävikki nostaa ruuan hintaa ja pahentaa maailman nälkäongelmaa. Ruuan hukkatuotanto myös lisää ympäristökuormitusta: veden kulutusta, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, metsien raivaamista ja ilmastopäästöjä. Suomessa haaskataan noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Jokainen suomalainen heittää ruokaa pois runsaat 20 kiloa vuodessa. Samaan aikaa monilla huono-osaisilla on vaikeuksia koostaa ravitsevaa ruokavaliota. Valtaosa hävikistä tapahtuu ketjun kulutuspäässä: kodeissa, kaupoissa, ravintoloissa ja julkisessa

Valtuustoaloite ystävyyskaupunkisuhteen jäädyttämisestä Nižni Novgorodin kanssa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema Venäjällä on heikentynyt jyrkästi viime vuosina. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet voimakkaasti uutta niin sanotun homopropagandan kieltävää lakia ja sen väljää muotoilua, joka mahdollistaa perusoikeuksien polkemisen. Vastaavan alueellisen lain perusteella on mm. kielletty rauhanomaisia Pride-kulkueita ja tuomittu sakkoihin julisteista, joissa luki yksinkertaisesti ”homoseksuaalisuus on normaalia”. Laki rajoittaa sananvapautta räikeästi. Näin se rikkoo useita Venäjän hyväksymiä kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa sopimusta sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta.

Valtuustoaloite säästöjen kustannusvaikutusten arvioinnista

Kaupunki on joutunut toistuvasti leikkaamaan menoja talouden tasapainottamiseksi. Myös tänä vuonna harkitaan säästöjä sekä käyttömenoihin että investointeihin. Säästöjen suora vaikutus kaupungin talouteen on menojen pieneneminen, jonka suuruus on melko helppo todentaa. Lähes poikkeuksetta säästöillä on kuitenkin myös muunlaisia talousvaikutuksia. Vaikutus voi olla pysyvä tai väliaikainen. Lykkäämällä investointia tai siirtämällä jokin toimintameno seuraavalle vuodelle ei kokonaisuutena vähennetä menoja – menot voivat kustannustason noustessa jopa kasvaa. Sen sijaan menot jaksottuvat toisella tavalla.

Valtuustoaloite Hämeenkadun päällystevaihtoehtojen selvittämisestä

Hämeenkatu on päällystetty koko pituudeltaan nupukivillä. Kiveys aiheuttaa monia käytännön ongelmia. Epätasainen pinnoite kuluttaa ja pahimmillaan rikkoo autoja. Tärinä vähentää bussimatkustajien viihtyvyyttä ja aiheuttaa katua lukuisia kertoja päivittäin ajaville kuskeille terveyshaittoja kuten selkävaivoja. Kiveys lisää liikenteen melua, minkä takia kaupunkimme pääkadulla on esimerkiksi usein vaikea puhua puhelimeen. Lisäksi nupukivet lisäävät polttoaineen kulutusta ja hankaloittavat liikkumista pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla. Toisaalta kiveys on pitkäaikainen osa Tampereen keskustan kaupunkikuvaa ja sillä on

Valtuustoaloite kevyen liikenteen asiahenkilön asettamiseksi

Kävely ja pyöräily ovat erinomaisia tapoja liikkua niin ympäristön, talouden kuin ihmisten terveydenkin kannalta. Kevyt liikenne ei saastuta, kuluta fossiilisia polttoaineita eikä tuota häiritsevää melua. Se vie myös vähemmän tilaa ja kuluttaa vähemmän yhteiskunnan resursseja. Kevyen liikenteen osuutta matkoista voidaan kasvattaa nykyisestä olennaisesti. Esimerkiksi Freiburgissa Saksassa ja Pariisissa Ranskassa pyöräilyn osuutta on onnistuttu kasvattamaan puolella. Oulussa päivittäisistä matkoista tehdään pyörällä jo lähes viidennes, Tampereella osuus jää selvästi alle puoleen tästä.

Valtuustoaloite uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta

Ilmastonmuutosta pidetään mahdollisesti vakavimpana uhkana ihmiskunnan tulevaisuudelle. Lämpenemisen rajoittamiseksi siedettävälle tasolle päästöjä on vähennettävä nopeasti ja paljon. Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi rajoittaa lämpeneminen enintään kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan tämä edellyttäisi maailman päästöjen kääntämistä laskuun ennen vuotta 2015 ja niiden vähintään puolittamista vuosisadan puoliväliin mennessä. Runsaasti päästöjä tuottavissa teollisuusmaissa päästövähennystarve on vielä suurempi: vuoden 1990 tasosta 25-40 % vuoteen 2020 ja peräti 80-95

Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen suosimiseksi kaupungin hankinnoissa

Liikenne tuottaa noin kuudenneksen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Se on myös tärkein kaupunkien ilmansaasteiden ja melun lähde. Liikenteen haittoja voidaan leikata erityisesti vähentämällä liikennetarvetta ja edistämällä joukko- ja kevyttä liikennettä. Haittoihin voidaan kuitenkin puuttua myös ohjaamalla valitsemaan mahdollisimman energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä automalleja. Tähän pyrkii hiljattainen päätös porrastaa auto- ja ajoneuvoverot päästötason mukaan. Tampereen kaupungilla on käytössä noin 180 henkilöautoa. Auto- ja konekeskus hankkii autot pääsääntöisesti huoltoleasingsopimuksilla. Työsuhdeautoja kaupungilla ei ole. Tampereen

Valtuustoaloite kevyen liikenteen reittioppaasta

Tampere tarjoaa jo nykyään verkossa joukkoliikenteen reittioppaan (atlas.tripplanner.fi/tkl/fi/). Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n vastaavaan reittioppaaseen kuuluu joukkoliikenteen lisäksi myös kevyt liikenne. Ulkomailla kevyen liikenteen sähköisiä reittioppaita on käytettävissä mm. Aalborgissa ja Odensessa Tanskassa, Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksassa, Dublinissa Irlannissa sekä Amsterdamissa Hollannissa. YTV:n kevyen liikenteen reittiopas toteutettiin usean eri tahon yhteistyönä, ja sen tekemistä rahoittivat mm. Euroopan unionin Mobility Culture in the Baltic Sea Area -hanke (MoCuBa), opetusministeriö ja ympäristöministeriö. Helsingin lähikunnat osallistuivat

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit