Ydinteollisuus vetoaa ihmisten ilmastohuoleen. Mutta onko ydinvoiman lisärakentamisesta ilmaston pelastajaksi?
Arviot ydinvoiman päästövähennyksistä vaihtelevat rajusti. Ministeri Pekkarinen on väittänyt, että kaksi ydinvoimalaa vähentäisi kotimaisia päästöjä kymmenen miljoonaa tonnia – runsaat kymmenen prosenttia nykytasosta.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman VTT:n selvityksen mukaan voimalat leikkaisivat vain kaksi miljoonaa tonnia. Vähennys jäisi siis pariin prosenttiin Suomen päästöistä.
Pekkarinen olettaa, että erillisen sähköntuotannon päästöt laskisivat lisäydinvoiman ansiosta käytännössä nollaan. VTT:n selvityksessä uusiutuvat, energiatehokkuus ja Olkiluoto 3 painaisivat päästöjä aiheuttavan sähköntuotannon minimiin ilman lisäydinvoimaakin.
Vertailun vuoksi päästöjä voisi vähentää yli kolme miljoonaa tonnia jo sillä, että rakennuksia remontoitaisiin energiatehokkaammiksi. Tieto- ja viestintätekniikan avulla voisi liikenteessä, rakennuksissa ja energiaverkoissa leikata päästöjä jopa kymmenen miljoonaa tonnia.
Ydinvoiman päästövähennykset riippuvat siitä, mitä ydinsähkö korvaa. Siltä osin kuin korvataan sähkön tuontia, eivät Suomen päästöt toki vähene lainkaan. Vastaavasti siltä osin kuin katetaan sähkön kulutuksen kasvua, estetään vain päästöjen lisääntymistä, mutta ei vielä leikata päästöjä.
Ydinvoima leikkaa päästöjä lähinnä vain siltä osin, kuin se korvaa erillistä sähkön tuotantoa fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella. Viime vuonna Suomessa tuotettiin lauhdesähköä yhdeksän terawattituntia, näistä kuusi kivihiilellä.
Käytännössä ydinvoima tuskin voi korvata kaikkea lauhdetuotantoa. Ensinnä kulutushuippuja ja notkahduksia sähköntuotannossa esimerkiksi huoltojen takia katettaneen tulevaisuudessakin lauhteella – tasaisesti sähköä puskevasta ydinvoimasta ei ole kulutuspiikkien tasaajaksi.
Toiseksi osa lauhdetuotannosta voi säilyä kilpailukykyisenä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ydinvoimasta huolimatta. Hiilivoimalat Suomessa käyvät vastedeskin aina, kun niiden pyörittäminen on taloudellisesti kannattavaa – joko omaan tarpeeseen tai vientiin.
Erillinen sähköntuotanto aiheuttaa alle kymmenyksen Suomen päästöistä. Toimia tarvitaan siis lisäksi ja jopa ensisijaisesti muualla kuin sähköntuotannossa.
Todennäköisesti uudet ydinvoimalat vähentäisivät päästöjä määrän, joka ei ole mitätön mutta ei ratkaisevakaan. Samaan – ja suurempaan – päästövähennykseen voidaan kuitenkin päästä myös ilman lisäydinvoimaa.
Vihreät on esittänyt oman vihreän kasvun mallin, jolla turvattaisiin teollisuuden sähkön tarve ja omavaraisuus tuotannossa. Tavoitteisiin päästäisiin tehostamalla sähkön käyttöä, lisäämällä kysyntäjoustoja ja vauhdittamalla sähkön tuotantoa uusiutuvilla energianlähteillä.
Voimme siis leikata päästöjä ripeästi myös ilman ydinvoiman kaltaista ulkomaista riskienergiaa.
Oras Tynkkynen
