Neuvottelut jatkuivat Kööpenhaminassa läpi viimeisen kokousyön ja pitkälle seuraavaan päivään. Lopputuloksena hyväksyttiin jatkomandaatti neuvotteluryhmille ja todettiin Kööpenhaminan teksti (Copenhagen Accord).

Illalla ehdittiin jo uutisoida, että maat olivat päässeet sopuun Kööpenhaminan tuloksesta. Ilo oli ennenaikainen.

Yhdysvallat oli hieronut muiden suurimpien toimijoiden kanssa paketin, joka tuotiin aamuyöllä istuntoon muiden maiden käsiteltäväksi. Vastaanotto oli hyvin kriittinen. Erityisesti monet Latinalaisen Amerikan maat tyrmäsivät sekä tekstin lopputuloksen että siihen johtaneen prosessin.

Läpi yön jatkuneen keskustelun jälkeen Kööpenhaminan teksti vain ”todettiin” (”the Conference of the Parties takes note of”). Tästä seurasi pitkä jatkokeskustelu: mitä lopulta päätettiin?

Käytännössä teksti pantiin merkille ja avattiin yksittäisten maiden tuettavaksi. Se ei siis ole sen paremmin yksimielinen kuin sitovakaan.

Mitä Kööpenhaminan paketti (teksti ja päätelmät) sitten sisältävät? Tässä plussat ja miinukset:

Plussat

• jatkomandaatti neuvotteluryhmille, takaraja uusille sopimuksille ilmastokokous vuoden päästä
• lämpeneminen alle kahteen asteeseen, mahdollisuus siirtyä 1,5 asteen tavoitteeseen
• maailman ja kansalliset päästöt taitettava niin pian kuin mahdollista
• teollisuusmaille haetaan määrälliset ja kattavat päästötavoitteet vuoteen 2020
• kehitysmailta päästörajoitustoimia, joista kansainvälisesti rahoitetut rekisteröidään ja arvioidaan
• kehitysmaiden ilmastotyöhön rahoitusta lähivuosina 10 miljardia, 2020 tavoitteena 100 miljardia dollaria, tutkaillaan innovatiivisia rahoitusmekanismeja
• sopimuksen arviointi 2015

Miinukset

• Kööpenhaminan tekstin sitovuuden ja ohjaavuuden taso kyseenalainen
• ei mainintaa tavoitteesta saada laillisesti sitova sopimus
• ei pitkän aikavälin päästötavoitetta eikä tavoitevuotta päästöjen taittamiselle
• ei teollisuusmaiden tavoitteita lukuina yhteensä eikä erikseen
• ei linjauksia monista keskeisistä elementeistä: kuuma ilma, nielulaskenta, lento- ja meriliikenne
• ei konkretiaa metsäkadon pysäyttämisestä
• ei lukua teollisuusmaiden julkisen rahoituksen osuudesta

Kokonaisuutena tulos vaikuttaa kohteliaasti sanottuna vaatimattomalta. Suhteessa odotuksiin Kööpenhaminan kokous on epäonnistunut.

Toisaalta satuin näkemään, kun Malediivien presidentti Mohamed Nasheed antoi tv-haastattelun. Siinä hän piti saavutettua lopputulosta tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan.

Vasta historia aikanaan näyttää, mikä Kööpenhaminan merkitys tulee olemaan.

Oras Tynkkynen bloggaa Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Lisää blogimerkintöjä ja muuta materiaalia osoitteessa http://www.vihreat.fi/cop15