Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Ryhmäpuheenvuoro säännöllisen valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlaistunnossa

Arvoisa puhemies

Vuonna 1863 valtiopäivät kutsuttiin koolle osin siksi, että valtio tarvitsi lisää varoja yhteiskunnan kehittämiseen. Valtion nyt velkaantuessa huolestuttavaa tahtia voi todeta, että tämä tarve ei ole 150 vuodessa valitettavasti hävinnyt mihinkään.

Vuosi oli kuitenkin ennen kaikkea tärkeä kansanvallan merkkipaalu. Keisari Aleksanteri II sanoi pysyvänsä “lujana niissä perustuslaillisesti rajoitetun monarkian periaatteissa, jotka ovat Suomen kansan vakaumuksen mukaisia ja juurtuneet maan lakeihin ja instituutioihin”.

Suomalainen kansanvalta on kehittynyt 150 vuodessa merkittävästi. Vihreät haluaa kehittää kansanvaltaa edelleen.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Valtiopäiville kokoontuneella eduskunnalla valta on vain lainassa. Kansalaiset ansaitsevat kansanvallassa vahvemman roolin.

Vaalijärjestelmän suhteellisuutta voidaan parantaa, kansanäänestyksiä järjestää enemmän ja äänioikeuden ikärajaa laskea. Valiokuntien kokouksia voidaan lähettää suorana verkossa, hallituksen selontekoluonnokset julkistaa ja lähidemokratiaa kunnissa vahvistaa. Vaalikampanjoiden koolle voidaan asettaa katto ja päättäjien sidonnaisuudet avata.

Arvoisa puhemies
Ärade talman
Árvvus adnon ságadoalli
Уважаемый председатель

Suomessa puhutaan lukemattomia kieliä. Joidenkin mielestä se on rasite; Vihreiden mielestä se on rikkaus.

Venäjä on suomen ja ruotsin jälkeen maamme ylivoimaisesti puhutuin äidinkieli. Venäjän kieltä tarvitaan elinkeinoelämässä ja arkisessa kanssakäymisessä jo nyt paljon – ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Siksi eduskunnan juhlapäätös edistää venäjän opetusta on viisas.

Venäjä on maantieteellisesti läheisin naapurimme. Joidenkin mielestä se on uhka; Vihreiden mielestä se kannattaa nähdä mahdollisuutena.

Valtiopäivien päättäjäispuheessa 1863 keisari totesi: “Venäjä tarjoaa Suomen asukkaille laajan alan kauppaa ja teollisuutta varten”. Tämä ei ole 150 vuodessa muuttunut.

Maidemme yhteinen kansanvallan juhlavuosi on hyvä hetki vahvistaa demokratiaa niin Suomessa kuin Venäjällä. Yritykset heikentää kansalaisten perusoikeuksia kuten sananvapautta on päättäväisesti torjuttava.

Kansanvallasta tinkimällä ei taata vakautta, vaan pikemminkin heikennetään sitä. Perusoikeuksia loukkaamalla ei turvata kansallista yhtenäisyyttä, vaan horjutetaan kansalaisten uskoa valtiovallan oikeutukseen.

Pieni Suomi on menestynyt kansanvallan ansiosta. Myös demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava Venäjä on kaikkien etu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *