Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen pyytää tänään teleoperaattoreilta puhelin- ja dataliittymiensä sijainti-, tuki-asema- ja puhelutietoja. Tiedot saatuaan Tynkkynen julkaisee niistä koosteen. Julkistuksella Tynkkynen pyrkii muistuttamaan, miten paljon tietoja kerätään tavallisista suomalaisista, joita ei epäillä mistään rikoksista. Lisäksi hän toivoo materiaalin havainnollistavan sitä, mitä tiedoista voi päätellä ihmisten yksityiselämästä.
– Tietojen varastoimiseen ei kiinnitetä paljon huomiota, koska se tapahtuu huomaamattamme. Jos joku ihminen fyysisesti seuraisi meitä muistivihon kanssa terveyskeskuksessa, kaupan kassalla tai puhuessamme puhelimeen kotonamme, useimmat meitä hermostuisivat – riippumatta siitä, olisimmeko tehneet jotain paheksuttavaa saatikka laitonta. Yksityisyydensuojan on kuitenkin oltava yhtä hyvin turvattu sähköisiä järjestelmiä käytettäessä kuin muutenkin elämässä, Tynkkynen toteaa.
EU:n tuomioistuin totesi huhtikuussa, että direktiivi, joka velvoittaa operaattorit keräämään ja säilyttämään tunnistetietoja, on säädetyssä muodossaan perusoikeuksien vastainen. Kansallisia tunnistetietolakeja on nyt muutettava.
– On hienoa, että tuomioistuin on vahvistanut EU:n perusoikeuskirjan pätevän myös käytännössä. Harmillista on, että komissio ei ole ottanut sitä alusta asti vakavasti. Myös Suomen liikenne- ja viestintäministeriön suhtautumista tuomioistuimen päätökseen voi kuvata nihkeäksi, vaikka tuomioistuimen kritiikki pätee monessa suhteessa myös omaan lainsäädäntöömme. Eduskunnan käsittelyssä oleva tietoyhteiskuntakaari pitää kirjoittaa näiltä osin uusiksi, Tynkkynen jatkaa.
Tietoja kerääntyy puhelimen paikka- ja puhelutietojen lisäksi muun muassa netissä surffatessa ja sähköpostia käyttäessä, kauppojen bonusjärjestelmissä, kirjasto- ja matkakortteja käytettäessä ja terveydenhuollossa.
– Usein tietojen keräämiselle on sinänsä jokin aivan järjellinen peruste. Haitat yksityisyydelle on kuitenkin pyrittävä minimoimaan ja suhteuttamaan saatuun hyötyyn, ja tietojen käsittelyä on voitava valvoa. Kun aineistoa kerätään liian laveasti, syntyy inhimillisiä riskejä väärinkäytöksistä, jos ei käyttöä valvota. Viranomainen voi muutoin olla lainkuuliainen ja tunnollinen, mutta ilman valvontaa kuka tahansa voi joutua kohtuuttomaan kiusaukseen vilkaista, missä esimerkiksi tyttären poikaystävä tai riitaa haastava mökkinaapuri oikein ajelee tai kelle soittelee, Tynkkynen muistuttaa.
Kooste Tynkkysen omista tiedoista julkistetaan myöhemmin, kun tiedot on ensin saatu operaattoreilta ja ehditty käsitellä. Julkaisun yhteydessä ei luovuteta tietoja ulkopuolisista tahoista.
– Lainsäädännön lähtökohtana tulisi olla, että ihminen itse voisi hallita omia tietojaan joutumatta sitä erikseen pyytämään. Samalla pitäisi nähdä, mihin tietoja on käytetty tai tarkasteltu, sekä pystyä mahdollisimman pitkälle päättämään niiden käytöstä, Tynkkynen huomauttaa.
Lisätiedot:
Oras Tynkkynen
050 5121 584
