Viikko alkoi ei ihan tavallisissa merkeissä: aamubrunssilla Suomalaisella klubilla. Alustin Tammerkosken yrittäjien tilaisuudessa ilmastonsuojelusta ja elinkeinoelämästä.
Keskustelussa vahvistui vuosien varrella syntynyt käsitys, kun on saanut jutella kymmenien yrittäjien kanssa: yrittäjät ovat ihan yhtä huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita toimimaan sen torjumiseksi kuin muukin kansa. Jostain syystä tahto ei vain siivilöidy etujärjestöjen huipulle.
Klubilta polkaisin Pyynikille, jossa kaupunginvaltuusto suunnitteli uutta strategiaa. Lama sävytti visiointia – lisärahaa palveluiden parantamiseen ja investointeihin kun ei vähään aikaan ole.
Strategiapohja ei ollut hassumpi. Vihreät korostivat, että mukaan on saatava arjen turvallisuus ja osallistavaa demokratiaa on vahvistettava.
Seminaarin jälkeen kävin parturissa ja taloyhtiön yhtiökokouksessa. Huomautin jo toista vuotta peräkkäin siitä, että kiinteistösähkön kulutus on tuplaantunut eikä kukaan tiedä syytä. Samalla lämmityskulut ovat nousemassa 4 000 eurolla. Sähkön kulutuksen kasvu ja mahdollisuudet tehostaa lämmön käyttöä vihdoin selvitetään.
Tiistaina istuin kuunteluoppilaana liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto-ohjelman julkistamistilaisuudessa. Ohjelma on kokonaisuutena mainio.
Parasta on konkretia: tavoitteeksi asetettiin lisätä joukkoliikennematkoja 100 miljoonaa ja kävely- ja pyöräilymatkoja 300 miljoonaa vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Jos muut keinot eivät piisaa, päätetään taloudellisten ohjauskeinojen kuten tienkäyttömaksujen käyttöönotosta.
VNK:n tiimini ja istunnon jälkeen tapasin ministeri Lehtomäkeä tulevaisuusselonteosta. Ilmasto- ja energiastrategian käsittelyn venähtäessä talousvaliokunnassa selonteon julkaiseminen joudutaan siirtämään syksylle, jotta hallituksen paperit eivät söisi keskustelussa huomiota toisiltaan.
Tämä on sääli, koska selonteon valmistelu on edennyt aikataulun mukaisesti. Myös toimeenpanolle jää nyt suunniteltua vähemmän aikaa.
Illalla ympäristövaliokunta kävi ympäristöministeriön ministerien vieraana ulkoministeriön saunatiloissa. Juttelimme ajankohtaisista YM:n asioista ja vähän muustakin. Poistuin jälkiruoan syötyäni jatkamaan töitä.
Keskiviikkona tulevaisuusselonteon ministerityöryhmä kokoontui hallitusryhmän ja valiokunnan jälkeen käsittelemään ensimmäistä kertaa yhteen koottua selontekoluonnosta. Istunnossa taas keskusteltiin lisätalousarviosta.
Vastasin erityisesti demareille, että hallitus myös hakee uusia veroratkaisuja – esimerkiksi energiayhtiöiden ansiottomien voittojen windfall-veroa ja rakennusalan käännettyä arvonlisäveroa. Kehysriihessä päätettiin peräti 750 miljoonan ympäristöveropaketista.
Torstaina kävin valiokunnan jälkeen STTK:n komeissa tiloissa alustamassa pohjoismaisten palkansaajakeskusjärjestöjen ekonomisteille. Siinä missä maanantaina harmittelin yrittäjille työnantajien nuivaa suhtautumista ilmastonsuojeluun, nyt kritisoin työntekijäjärjestöjen roolia.
Ay-liike on Suomessa usein liittoutunut työnantajien kanssa jarruttaakseen ilmastopolitiikkaa. Surullisimpia esimerkkejä ovat olleet SAK:n entisen apulaisjohtajan Matti Viialaisen ja Metalliliiton viestintäpäällikön Matti Putkosen kannanotot.
Ilmastonsuojelun hidastaminen on ollut hirvittävän lyhytnäköistä – ja maksajiksi päätyvät lopulta tavalliset palkansaajat. Pohjoismaiset ay-toimijat tuntuivat olevan kritiikistä pitkälle samaa mieltä.
Päästöjä on joka tapauksessa pakko vähentää merkittävästi, eikä homma muutu helpommaksi jättämällä se viime tippaan. Perässähiihtäminen päinvastoin lisää päästövähennysten kustannuksia ja hukkaa työllisyysmahdollisuudet, joita edelläkävijyys kestävässä teknologiassa voisi tarjota.
Ay-liikkeen kunniaksi on sanottava, että se on viime vuosina irtautunut yhä selvemmin Mattien linjasta. Sillä voisi olla tärkeä rooli ilmastopolitiikan sparraamisessa reilummaksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa osa työntekijä- ja ympäristöjärjestöistä on liittoutunut Blue Green Alliancessa vihreän talouden ja työpaikkojen puolustamiseksi.
Alkuiltapäivästä Greenpeacen metsävastaava Sini Harkki kävi kertomassa järjestön kantoja metsäkadon pysäyttämisestä. Iltapäivän vietin kaupan sijainnin ohjauksen työryhmässä ja vähän istunnossakin. Torstaina myös Pirkanmaan Sanomat julkaisi kolumnini talouskriisistä.
Perjantaina tapasin valiokunnan ja istunnon välissä ministeriöiden tiedotuksen väkeä aikeista perustaa portaali valtionhallinnon ilmastoviestintää varten. Iltapäivällä tulevaisuusselonteon asiantuntijaryhmä palaveerasi Etelärannassa.
Illaksi riensin kotiin Tampereelle, sillä siellä tehtiin pienimuotoinen energiakatselmus. Lämpökameran kuvat osoittivat sen, minkä olin tuntenut konkreettisesti luissa ja ytimissä: yli satavuotias talo vuotaa lämpöä mm. ikkunoiden karmeista, ovesta ja lattialistoista. Aion parantaa eristystä seinien maalauksen yhteydessä vielä ennen seuraavaa lämmityskautta.
Julkaisin myös aloiteverstaassa luonnoksen kirjalliseksi kysymykseksi vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmien edistämisestä. Kommentit ovat tervetulleita, muokkaan kysymystä niiden perusteella.
Lauantaina pyöräilin kevättalven aurinkoisessa säässä Ahlmannin maatalousoppilaitokseen Pirkanmaan Vihreiden piiripäiville. Mietimme yhteistyön tehostamista maakunnan toimijoiden välillä. Alkuillasta kävin Veganissimossa päivällisellä vanhan ystävän kanssa.
Sunnuntai menikin mukavasti kotona töitä tehdessä ja siivotessa.
