Moni muistaa vielä otsikot: ”Rikkidirektiivi uhkaa tehtaita ja vientiä”. Direktiivin piti maksaa Suomelle vähintään 400 miljoonaa euroa vuodessa, ehkä jopa miljardin.

UPM:n Jussi Pesonen uhkasi siirtää 300 000 tonnia paperintuotantoa ulkomaille, jos direktiivi toteutuu. Suomessa liipasimella piti olla yhteensä kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Ei ole ihme, että kansalaiset olivat huolissaan. Talous- ja työllisyystilanne kun oli muutenkin karu.

Miten sitten kävi? Jo viime vuoden alkupuolella hintalapun ennakoitiin jäävän alle kolmannekseen hurjimmista arvioista. Rajoitusten tultua voimaan vuodenvaihteessa kuljetuskustannukset eivät kuitenkaan nousseet.

Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan merikuljetukset jatkuivat ennallaan ja kokonaisrahtihintojen kehitys oli maltillista. Toki öljyn alhainen maailmanmarkkinahinta osui otolliseen hetkeen, eikä lopullisia vaikutuksia vielä tiedetä.

Korvauksena kustannusten kohoamisesta teollisuus sai maksujen ja verojen kevennyksiä sekä tukea päästöjä vähentäviin investointeihin. Myös yhteisöveron alentamista, linjauksia uusien kustannusten välttämisestä ja helpotuksia rekkaliikenteeseen perusteltiin korvauksena direktiivin kuluista.

Arvostelijat epäilivät aikoinaan, että päästörajoitukset eivät edes vähentäisi mainittavasti terveys- ja ympäristöhaittoja. Vuoden alusta Helsingin ilmanlaatu on kuitenkin jo todistettavasti parantunut.

Päästöjen rajoittaminen ei siis kaatanutkaan taloutta – tälläkään kertaa. Mikä sitten todella uhkaa Suomen taloutta?

Maamme suistui vaikeaan taantumaan vuoden 2008 rahoitusmarkkinakriisin takia. Osmo Soininvaara on arvioinut, että Suomi on kokonaisuutena yli sata miljardia köyhempi kuin ilman kriisiä – eikä koko hintaa ole vielä edes nähty.

Kukaan ei toki vielä tiedä Ison-Britannian EU-eron vaikutuksia varmasti. Danske Bank arvioi kuitenkin, että Brexit painaisi Suomen takaisin taantumaan ja leikkaisi talouskasvusta ensi vuonna prosentin. STTK:n ekonomistin Ralf Sundin mukaan tämä tarkoittaisi 15 000 työpaikan menetystä.

Mikä siis todella uhkaa Suomen taloutta? Nähtävästi ei päästöjen rajoittaminen, vaan pikemminkin rahoitusmarkkinoiden holtittomuus ja eurooppalaisen yhteistyön horjuttaminen.

Oras Tynkkynen