Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Tamperelainen: Tasa-arvon pitkä marssi

Tamperelainen 16.8.06

Sata vuotta sitten Suomen naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa täydet valtiolliset oikeudet. Miina Sillanpää, Lucina Hagman ja muut ensimmäiset naiskansanedustajat olivat tärkeitä tienraivaajia.

Mahtoivatko he kuitenkaan arvata, että vielä sadan vuoden kuluttua naiset ovat aliedustettuina yhteiskunnan johtopaikoilla?

Kaikista suomalaisista naisia on 51 %, mutta kansanedustajista vain 38 % ja kunnanjohtajista 13 %. Pitkään Tampereenkaan kaupunginjohtajistoon ei kuulunut yhtään naista.

Suomen sadan suurimman yrityksen hallituksissa naisia on 17 %, Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa 7 %. Suurin naisen päätoimittama päivälehti on Warkauden Lehti, levikki 11 543 kpl.

Koska miehet eivät ole johtajina sen kyvykkäämpiä kuin naisetkaan, sukupuolikuilun syyn täytyy piillä muualla. Monien naisten uraputken tukkii edelleen työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus.

Suomessa on Euroopan sukupuolittuneimpiin kuuluvat työmarkkinat. Jos jo nuorina tytöt hakeutuvat hoiva-alalle ja pojat tekniselle alalle, ei ole yllättävää, että yritysten johdossakin on pulaa naisista.

Tärkeä tekijä on myös asenteet. Meillä on totuttu siihen, että mies etenee uralla vaikka kyynärpäitä käyttäen. Naiset tyytyvät vähempään, oli kyse sitten palkasta tai asemasta.

Voidaanko naisvajeelle sitten tehdä jotain? Paljonkin.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen poistaisi työnantajilta taloudellisen kannustimen laittaa nuoria naisia vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Jos vanhempainvapaata pidennetään ja osa siitä korvamerkitään toiselle vanhemmalle, useampi isäkin innostuu varmasti jäämään kotiin.

Paljon tarvitaan koulutusta ja asennekasvatusta. Lapsille ja nuorille on painotettava, miten hienoa on, jos poika haluaa lähihoitajaksi tai tyttö insinööriksi. Naisetkin saavat lyödä nyrkkiä pöytään ja vaatia lisää liksaa.

Ei pidä unohtaa myöskään pelättyä k-sanaa: kiintiöitä. Jos saunakabinetissa pohditaan, keitä voisi valita yhtiön hallitukseen, ensimmäisenä miesten mieleen tulee varmaankin toisten miesten nimiä. Pätevien naisten puutteesta ei kuitenkaan ole kyse.

Yhtiöille tulee antaa kaksi vuotta aikaa paikata hallitusten naisvaje. Jos ongelma ei sillä korjaannu, otetaan sukupuolikiintiöt käyttöön.

Tasa-arvossa riittää uudelle pormestarillekin työsarkaa – hänen sukupuolestaan riippumatta. Kaupungin tulee ainakin palauttaa henkiin aiemmin lakkautettu tasa-arvotoimikunta ja ottaa tavaksi arvioida päätöstensä sukupuolivaikutuksia.

Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr.)
Tampere