Pirkanmaan kävelyn päivä 3: Valkeakoski–Lempäälä

Aamulla sain kävelyseuraksi Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan ja eduskuntavaaliehdokkaan Olli-Poika Parviaisen. OP oli viisi vuotta aiemmin ollut avustajanani osan matkaa mukana pyöräreissulla Pirkanmaan kuntien halki, ja nyt hän liittyi seuraan huvin vuoksi. Päivän osuuden alkupäässä ihastelimme Valkeakosken teollista estetiikkaa. Muhkeat tehtaat ja hallit hallitsevat yhä kaupunkikuvaa, vaikka rakennemuutos koetteleekin koskilaisten arkea. Matka taittui mukavasti kahdestaan rupatellessa. Kävimme läpi kaikkea mahdollista Tampereen kunnallispolitiikasta elokuviin ja ihmissuhteisiin. Noin kymmenen kilometrin jälkeen koko

Päivä 2: Kangasala–Pälkäne–Valkeakoski

Kun kello herätti aamulla klo 6.45, ensimmäinen reaktioni ei ollut, että onpa kiva päästä tänään kävelemään 44 km lisää. Jalkoja kolotti jo lähtiessä enemmän kuin olin suunnitellut. Varhaisessa lähdössä oli kuitenkin se hyvä puoli, että aurinko ei porottanut vielä niin armottomasti. Itse asiassa sain marssia lähes koko matkan Pälkäneelle varjossa ja siedettävässä lämpötilassa. Pälkäneellä tankkasin Aapiskukossa ja annoin haastatteluja. Ilta-Sanomat oli lähettänyt kuvaajan Tampereelta asti, jotta sai tuoreen kuvan kaksinväittelyyn

Pirkanmaan kävelyn päivä 1: Orivesi–Kangasala

Ensimmäisen retkipäivän kulkuohje oli Oriveden asemalta selviämisen jälkeen yksinkertainen: kävele eteenpäin 28,9 km. Ennen lähtöä annoin lyhyen haastattelun Oriveden Sanomille. Vaikka reitti oli monotoninen, maisemat olivat viehättäviä. Oriveden ja Kangasalan välille osuu peltoja, niittyjä, metsiä ja vähän järviäkin, jotka pääsivät kesäauringossa oikeuksiinsa. Ja aurinkoa todella riitti. Koko 33 kilometrin kävelyn ajan porotti pilvettömältä taivaalta. Tummalla asfaltilla olo oli välillä kuin saunassa. Koskaan jäätelöauton etäältä kantautuva soittoääni ei ole houkutellut niin

Miksi kävellä Pirkanmaan halki?

Kesäsuunnitelmia tiedusteltaessa olen saanut taajaan vastata kysymykseen, miksi kävelen Pirkanmaan halki. Vastaus on usein venähtänyt, sillä syitä on monia. Ensinnäkin jalkautumalla haen tuntumaa maakunnan eri osiin. Pyöräillessäni Pirkanmaan kuntien halki vuonna 2005 opin hahmottamaan paremmin sitä, miten laaja ja monipuolinen maakunta todella on. Tämä on erityisen hyödyllistä kaltaiselleni keskuskaupunki Tampereen asukkaalle. Toiseksi kansanedustajana on tärkeä pysyä kärryillä siitä, millaiset teemat ovat ihmisten mielissä. Saan toki paljon yhteydenottoja niin sähköpostitse, puhelimitse

Vaatimaton anti todetaan

Neuvottelut jatkuivat Kööpenhaminassa läpi viimeisen kokousyön ja pitkälle seuraavaan päivään. Lopputuloksena hyväksyttiin jatkomandaatti neuvotteluryhmille ja todettiin Kööpenhaminan teksti (Copenhagen Accord). Illalla ehdittiin jo uutisoida, että maat olivat päässeet sopuun Kööpenhaminan tuloksesta. Ilo oli ennenaikainen. Yhdysvallat oli hieronut muiden suurimpien toimijoiden kanssa paketin, joka tuotiin aamuyöllä istuntoon muiden maiden käsiteltäväksi. Vastaanotto oli hyvin kriittinen. Erityisesti monet Latinalaisen Amerikan maat tyrmäsivät sekä tekstin lopputuloksen että siihen johtaneen prosessin. Läpi yön jatkuneen keskustelun

Hämmennyksen hetket

Viimeiseksi tarvittua kokouspäivää Kööpenhaminassa on leimannut hämmennys ja epävarmuus. Läpi yön jatkuneet neuvottelut veivät neuvotteluryhmien tekstiluonnoksia eteenpäin, mutta aamulla oltiin edelleen kaukana sovusta isoissa asiakysymyksissä. Monet odottivat paljon maailman johtajien juhlapuheilta. Yhdysvaltain presidentti, Kiinan pääministeri, Venäjän presidentti ja monet muut tyytyivät kuitenkin lähinnä toistamaan tuttuja kantoja ja kehottamaan maita sopuun. Kiinnostavimmasta päästä oli Brasilian presidentin ilmoitus, jonka mukaan maa on valmis tarvittaessa jopa rahoittamaan muiden maiden ilmastotyötä. Päivän mittaan käytävillä

Kööpenhaminan pitkä yö

YK:n ilmastokokoukset noudattavat tuttua draaman kaarta. Alun varovainen toiveikkuus vaihtuu kärsimättömyyteen, kun virkahenkilötason neuvottelut etenevät verkkaisesti. Yhdessäkään kokouksessa ei ole saavutettu merkittäviä poliittisia läpimurtoja vielä ensimmäisellä kokousviikolla. Jännitys tihenee toisella kokousviikolla ministerien saapuessa paikalle. Viikon loppua kohti epätoivo ja pessimismi voittavat alaa: aika käy vähiin, mutta maiden kannat ovat kaukana toisistaan. Ratkaisu saadaan neuvottelujen viime hetkillä – jos saadaan. Kiotossa sopu syntyi viimeisen kokouspäivän jälkeisenä aamuyönä, samoin Montrealissa. Balissa mentiin

Kehitysmaat osoittavat johtajuutta

Neuvottelut Kööpenhaminassa ovat takunneet tänään pahemman kerran. Vietin runsaat kaksi tuntia odottaen yhden istunnon alkua, mutta luovutin kuultuani taas uudesta tunnin lykkäyksestä. Rinnan neuvottelujen – tai niiden odottamisen – kanssa on tänään seurattu valtioiden virallisia puheenvuoroja. Niihin mahtuu paljon virallisten kantojen toistamista ja yleistä puhetta ilmastonsuojelun tärkeydestä. Koreiden lauseiden välissä on kuitenkin myös kiinnostavia kannanottoja. Afrikan puolesta puhunut Etiopian pääministeri Meles Zenawi esitti, että rahoituksen köyhien maiden ilmastotyöhön pitäisi nousta

Luottamuskuilu

Ilmastoneuvotteluista ei ole puuttunut draamaa. Tuvalu on penännyt puheenjohtajalta ryhmää käsittelemään uutta pöytäkirjaa kirjaimellisesti tippa silmässä. Afrikan maat ovat marssineet ulos protestina hitaasta etenemisestä teollisuusmaiden päästötavoitteissa. Kehitysmaat ovat kritisoineet kokouksen puheenjohtajan esityksiä etenemistavasta ja Tanskan salamyhkäisesti valmistelemaa luonnostekstiä. Ranskankieliset maat ovat kieltäytyneet keskusteluista ilman tulkkausta. Käytössä on myös äkäinen retoriikka. Tekstiluonnoksista on puhuttu ”itsemurhasopimuksina” ja teollisuusmaiden väitetään haluavan ”tappaa Kioton”. Myös ”kansanmurha” vilahtelee puheissa. Sanailu ja ulosmarssit rikkaiden ja köyhien

Suomen sijoitus paranee roimasti politiikkavertailussa

Tänään aamulla ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe julkaisivat vuotuisen vertailun maiden sijoittumisesta ilmastonsuojelussa. Uusi Climate Change Performance Index eli CCPI on luettavissa täällä. Ilahduttava uutinen on se, että Suomen sijoitus on parantunut peräti 12 pykälällä. Suomi päihittää nyt EU-maista mm. Itävallan, Italian ja Luxemburgin. Muista teollisuusmaista taakse jäävät myös mm. Yhdysvallat, Uusi-Seelanti ja Kanada. Petraamisen varaa silti riittää. Uudessa indeksissä Suomi on 36. sijalla 60:stä. Kolmea ensimmäistä sijaa

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit