Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Hassi ja Tynkkynen: Onnistuminen Kööpenhaminassa äärimmäisen tärkeää

Oras Tynkkynen ja Satu Hassi korostavat Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla, että onnistuminen siellä on äärimmäisen tärkeää. Mikään ei muutu helpommaksi, jos ratkaisuja lykätään, päinvastoin. Edellytykset ovat olemassa sille, että Kööpenhaminassa ratkaistaan ilmastosopimuksen keskeiset kohdat: teollisuusmaiden päästövähennystavoitteet, kehitysmaiden päästörajoitustoimet, rahoituksen suuruus ja kanavointi.

Samassa yhteydessä pitää asettaa täsmällinen aikataulu sille, mihin mennessä lopullisen kansainvälisen sopimuksen teksti laaditaan. Lopullisen ja sitovan kansainvälisen sopimuksen tulisi olla valmis ensi vuoden kesään mennessä.

Teollisuusmaiden päästösitoumuksia tulee tiukentaa. Tähänastiset lupaukset riittävät vähentämään niiden yhteenlaskettuja päästöjä vasta 10–15 prosenttia, kun kahden asteen riskirajan alla pysyminen edellyttää 25–40 prosentin vähennyksiä. Globaalit päästöt pitäisi kääntää laskuun 2015 mennessä.

– Julkisuudessa moni on rientänyt valittamaan urakan mahdottomuutta. Optimismiin on kuitenkin paljon enemmän varaa kuin keskustelun perusteella voisi luulla. Kööpenhaminassa voidaan saavuttaa historiallinen harppaus kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Ensimmäistä kertaa ilmastoneuvottelujen historiassa kaikki tärkeimmät kehitysmaat ovat ilmoittaneet valmiuksistaan päästöjen rajoittamiseksi. Syksyn aikana myös monet teollisuusmaat ovat nostaneet tavoitteitaan. Lopputulos ei kuitenkaan synny itsestään, vaan edellyttää vahvaa poliittista tahtoa, toteaa valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen.

Tieteen viesti ilmastonmuutoksen etenemisestä on koko ajan vakavoitunut. Ilmastonmuutoksen seurausilmiöt etenevät nopeasti. Viivyttely kasvattaa sopeutumiskustannuksia, mikä lisää kehitysmaiden katkeruutta ja levottomuuksien uhkaa. Jo nykyään ilmastonmuutos heikentää ihmisten elinoloja monilla alueilla.

– Investointien hinta on kohtuullinen verrattuna itse ilmastonmuutoksen kustannuksiin tai esimerkiksi pankkikriisin hoitoon. Aika ei ole puolellamme: Päästövähennystarve kasvaa 8 %:n vuosikorolla – jos päästövähennystä lykätään vuodella, saman ympäristövaikutuksen saavuttamiseksi pitää seuraavana vuonna vähentää 8 % enemmän, korostaa MEP Satu Hassi.

Tietoa toimien perustaksi on enemmän kuin tarpeeksi. Myös kestävä teknologia on kehittynyt dramaattisesti. Tarvittava tekniikka päästöjen vähentämiseksi lähivuosikymmeninä on pääosin jo olemassa.

– Kioton kokouksen alla ei juuri kukaan puhunut esimerkiksi sähköautoista tai hiilen talteenotosta ja varastoinnista. Ilmastonmuutoksen torjuminen onkin ennen kaikkea kiinni poliittisesta tahdosta. Haastavinta on löytää reilu tapa jakaa päästövelvoitteet maailman maiden kesken, Hassi toteaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *