Ilkka: Pettynyt europessimisti

Julkaistu Ilkassa.

Vanhan sanonnan mukaan pessimisti ei pety koskaan. Europessimisteillä on viime vuosina ollut ajoittain aihetta jopa juhlaan.

Eurooppa on tarponut talouskriisin suossa, ja päätöksenteko on takunnut. Moni suomalainen on kysynyt, pystyykö Euroopan unioni enää vastaamaan aikamme haasteisiin.

Huonot uutiset tunnetusti myyvät. Synkistelyn varjoon on jäänyt kuitenkin monta hyvää uutista.

Eurooppalainen yhteistyö vetää edelleen puoleensa. Kroatiasta tuli viime kesänä unionin 28. jäsenmaa. Neuvottelut jäsenyydestä ovat viime aikoina edenneet mm. Montenegron ja Serbian kanssa.

Talouskriisistä huolimatta yhä uudet maat ovat ottaneet käyttöön euron. Samalla valuutalla voi asioida nyt jo 18 maassa, tuoreimpana lähellämme Virossa ja Latviassa.

Moni tärkeä hanke on edennyt. Kuluttajiensuojaa on parannettu ja rahoitusmarkkinaveroa viritetään. Euroopan parlamentti onnistui kuoppaamaan kansalaisten perusoikeuksia uhanneen ACTA-sopimuksen.

Eurokriisikin osoittaa laantumisen merkkejä. Loppuvuodesta EU:n talous kääntyi vienoon kasvuun. Italian valtionlainojen korot ovat laskeneet, mikä kertoo sijoittajien luottavan paremmin maan kykyyn hoitaa velkojaan. Ranskassa julkisen talouden alijäämä on supistunut roimasti.

Irlanti on kovalla matokuurilla päässyt irtautumaan tukiohjelmista. Talous on lähtenyt kasvuun ja työttömyys laskuun. Myös Espanjan valtio ja pankit ovat sulkeneet euroalueen tukihanat. Jopa syvimmällä kyntänyt Kreikka saattaa vihdoin saada talouden uudelleen nousuun, vaikka tilanne on yhä kovin tukala.

Europessimistien kauhukuvat eivät olekaan tähän asti toteutuneet. Esimerkiksi Timo Soini (ps.) maalaili aikoinaan, että Italia ”on seuraavaksi velkakriisissä” ja että maa ”voi olla jo parin viikon päästä hattu kourassa rahaa pyytämässä”. Ennustus meni pieleen ja kriisiavulta on vältytty. Pessimisti joutui pettymään.

Unioni syntyi toisen maailmansodan raunioille ja rakentui haaveille Euroopasta ilman sotia. Tuo haave on nyt lähempänä toteutumista kuin koskaan aiemmin. Työstään unioni sai toissavuonna Nobelin rauhanpalkinnon.

Toki Euroopassa on yhä moni asia vinksallaan. Työttömyys on etenkin kriisimaissa kammottavissa lukemissa. Yletön direktiivitehtailu tuohduttaa kansalaisia. Toipuminen taantumasta on yhä haurasta.

Ilmastokriisin taltuttamisessa Euroopan maat vaiheilevat. Eurokriisistä ovat taas joutuneet maksamaan liian paljon tavalliset eurooppalaiset – ja liian vähän sijoittajat ja veroja välttelevät yritykset.

Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole se, uskooko eurooppalaiseen yhteistyöhön siinä muodossa kuin sen nykyään tunnemme. Ratkaisevaa on se, uskooko eurooppalaiseen yhteistyöhön sellaisena, jollaiseksi se on mahdollista yhdessä rakentaa.

Euroopalla on paljon annettavaa Suomelle ja Suomella Euroopalle. Loppukeväästä valittavien eurokansanedustajien tehtävä on uudistaa unionia niin, että se palvelee puolta miljardia kansalaistaan paremmin – myös meillä Suomessa.

Europessimisti voi joutua taas pettymään.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply