Kirjallinen kysymys venäläisen nikkelikiven ja muokkaamattoman nikkelin tuonnista
Eduskunnan puhemiehelle
EU:n Venäjä-pakotteet kieltävät venäläisen kuparin tuonnin kautta koko tuotantoketjun, kuparikivi (CN 7401) mukaan lukien. EU:n 20. ja 21. pakotepaketti kielsivät useiden venäläisten nikkelituotteiden (CN 7503–7505) sekä nikkeli- ja kuparimalmien tuonnin. Kiellon ulkopuolelle on kuitenkin toistaiseksi jätetty nikkelikivi (CN 7501) ja muokkaamaton nikkeli (CN 7502).
Juuri näitä tuotteita käyttää Harjavallassa toimiva Norilsk Nickel Harjavalta Oy, venäläisen Nornickel-konsernin kokonaan omistama tytäryhtiö. Viimeisimpien julkisten tietojen mukaan noin 94 prosenttia sen raaka-aineesta tulee Nornickelin kaivoksilta Venäjältä. Tullin tilastojen mukaan Venäjältä tuotiin Suomeen vuonna 2025 noin 90 000 tonnia nikkeliä ja nikkelituotteita, suunnilleen saman verran kuin ennen täysimittaista hyökkäyssotaa. Jalostuksen jälkeen venäläinen nikkeli muuttuu paperilla suomalaiseksi. Siksi siihen ei kohdisteta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian keväällä 2024 asettamia venäläisen nikkelin tuontikieltoja.
Venäjän täysimittainen hyökkäyssota on kestänyt yli neljä ja puoli vuotta, ja EU on hyväksynyt sinä aikana 21 pakotepakettia. Yksikään niistä ei ole vielä koskenut nikkelikiveä. Elinkeinoministeri Wille Rydman perusteli maaliskuussa 2024 tuontikiellon puuttumista sillä, että Suomi ja muut länsimaat ovat riippuvaisia Nornickelin nikkelistä ja että kielto olisi tuolloin ollut länsimaille katastrofaalinen. Riippuvuus tunnistettiin siis jo vuosia sitten, mutta tuonti jatkui silti vuonna 2025 lähes sotaa edeltävällä tasolla.
Nornickelin pääjohtaja Vladimir Potanin on Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Kanadan ja Australian pakotelistoilla, mutta ei EU:n. Ukrainan presidentin pakotevaltuutettu esitti syyskuussa 2026, että EU lisäisi Potaninin pakotelistalleen.
Ulkomaankauppaministeri Ville Tavio on korostanut, että pakotteissa on ajateltava myös kansallista etua. Suomen, Euroopan ja vapaan maailman etu on pohjimmiltaan se, että Ukraina onnistuu torjumaan Venäjän hyökkäyssodan. Se taas edellyttää Venäjän sotatalouden tulolähteiden katkaisemista.
EU:n 22. pakotepaketin valmistelu on käynnissä, mikä antaa mahdollisuuden laajentaa nikkeliä koskevia pakotteita. Samalla on syytä kysyä, voiko Suomi toimia tarvittaessa myös kansallisesti. EU:n yhteisiä tuontisääntöjä koskevan asetuksen (EU) 2015/478 24 artikla ei estä jäsenvaltiota asettamasta tuontikieltoja yleisen turvallisuuden perusteella. EU:n jäsenmaista Latvia on jo kieltänyt kansallisella lailla venäläisten ja valkovenäläisten maatalous- ja rehutuotteiden tuonnin maaliskuusta 2024 alkaen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Onko Suomi esittänyt tai tukenut nikkelikiven (CN 7501) ja muokkaamattoman nikkelin (CN 7502) lisäämistä EU:n tuontikieltoon jossakin vuodesta 2022 hyväksytyistä 21 pakotepaketista tai valmisteilla olevassa 22. paketissa?
Millä perusteella venäläisen kuparikiven ja nikkelimalmin tuonti on kielletty mutta nikkelikiven ei, ja mikä on ollut Suomen kanta tähän rajaukseen pakotepakettien valmistelussa?
Tukeeko Suomi Ukrainan esitystä Vladimir Potaninin lisäämisestä EU:n pakotelistalle?
Onko hallitus selvittänyt mahdollisuutta kieltää venäläisen nikkelin tuonti Suomeen kansallisesti yleisen turvallisuuden perusteella, ja jos ei ole, aikooko se selvittää sen?
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Harjavallan jalostamo siirtyy suomalaiseen tai muun demokraattisen maan yrityksen omistukseen ja sen työpaikat mahdollisuuksien mukaan turvataan?
Helsingissä 8.10.2026
Oras Tynkkynen vihr