Märkivä tekijänoikeuskeskustelu

Eduskunnassa järjestettiin tänään avoin kuuleminen kansalaisaloitteesta tekijänoikeuslain uudistamiseksi. On hyvä, että kansalaisten aktiivisuuden myötä on tarjoutunut mahdollisuus käydä aiheesta asiallista keskustelua eduskunnassa.

Aina keskustelu tekijänoikeuksista ei ole valitettavasti asiallista ollut. Osapuolet ovat poteroituneet pahemman kerran.

Miksi juuri tekijänoikeuksista puhuttaessa on kaivauduttu niin syvälle juoksuhautoihin? Vähän aikaa sitten kävin avartavan keskustelun.

Luovalla työllä elantonsa ansaitseva ystäväni arvosteli aloitetta. Hän vertasi kansalaisten ehdotusta siihen, että valtio sosialisoisi lainsäädännöllä ihmisten omaisuutta yleiseen käyttöön.

Vertauksen osuvuudesta voi olla montaa mieltä. Se kuitenkin kuvaa tekijöiden huolta: he kokevat, että heiltä ollaan viemässä jotain heille kuuluvaa. Heidän elantoaan uhataan.

Nurkkaan ahdistettu eläin käyttäytyy vihamielisesti. Eläin nimeltä ihminen toimii pohjimmiltaan samoin. Jos kokee asemansa uhatuksi, vastaa todennäköisesti siilipuolustuksella – tai hyökkäyksellä.

Järkähtämättömyys ja hyökkäävyys saavat taas vastapuolen maksamaan samalla mitalla. Keskustelu vaihtuu keskinäiseen nokitteluun. Pahan kierre on myrkyttänyt maaperän.

Luottamuksen rakentaminen pitkälle edenneen kyräilyn tilalle ei ole helppoa. Liennytysyritykset tulkitaan omassa leirissä helposti petturuudeksi ja vastapuolella harhautukseksi.

Tilannetta ei helpota se, että molempien leirien marginaalista löytyy ääreviä riidankylväjiä. Jos on taipumusta provosoitua, siihen tarjoutuu tilaisuuksia runsain mitoin.

Sovinnon itu voi kuitenkin syntyä keskittymällä erimielisyyksien sijaan siihen, mistä ollaan samaa mieltä. Mistä tekijänoikeuksien suhteen voisi vähimmillään vallita laaja yhteisymmärrys?

Ääriaineksia lukuun ottamatta kaikki tunnustavat perusajatuksen siitä, että tekijällä on oikeus määrätä työnsä käytöstä ja saada siitä korvaus. Aika lailla kaikki tolkuissaan olevat ihmiset katsovat myös, että toisten työllä luvatta rahaa tahkoavat kuuluu saattaa teoistaan vastuuseen. Samoin keskustelun eri laidoilla tunnustetaan, että tekijänoikeuslaki on uudistamisen tarpeessa.

Kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa yritin hahmotella lain uudistamiselle periaatteita, jotka mahdollisimman moni pystyisi toivottavasti allekirjoittamaan. Ensimmäinen niistä on selkeys: ihmisten pitäisi pystyä tietämään, mikä on laillista ja mikä ei.

Toinen periaate voisi olla tehokkuus: tekijänoikeuksien toteuttamisen ja valvonnan pitäisi olla mahdollisimman vaivatonta ja kohtuuhintaista. Kolmanneksi tavoitteeksi voisi asettaa kohtuullisuuden – niin tekijöiden kuin käyttäjienkin kannalta.

En elättele harhaluuloja siitä, että märkimisen asteelle tulehtunut keskustelu olisi hetkessä parannettavissa. Haluan kuitenkin uskoa, että aikuiset ihmiset pystyvät löytämään ulospääsytien nykytilasta, joka tuskin on kenenkään mielestä toivottava.

Tekijänoikeudet ovat aivan liian tärkeä asia, jotta sovun suhteen kannattaisi luopua toivosta.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply