Turun Sanomat 2.6.06

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen rummutti kolumnissaan (TS 30.5.) ennalta arvattavasti kuudennen ydinvoimalan puolesta. Samalla hän syytti vihreiden energiapolitiikkaa ristiriitaisuudesta.

Vihreät tähtäävät johdonmukaisesti talouteen, jossa energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja se tuotetaan voittopuolisesti uusiutuvilla energianlähteillä. Ydinvoiman vastustaminen ei ole vihreille uskon asia, vaan järkisyyt kokonaisuutena puhuvat ydinvoimaa vastaan.

Otetaan ajankohtainen esimerkki: uraaninlouhinta. Yhden uraanikilon tuottamisesta syntyy 2 000 kg radioaktiivista jätettä. Mikä kunta Suomessa haluaa tulla tunnetuksi radioaktiivista lietettä sisältävistä altaista?

Tai työllisyys. Tuulivoimaloissa kotimaisuusaste nousee jopa 80 prosenttiin, kun se ydinvoimalla jäänee alle puolen. Sadan megawatin kotimainen tuulipuisto tuottaisi tuhat henkilötyövuotta. Ääni uusiutuvalle energialle on ääni suomalaisen työn puolesta.

Lisäydinvoima ja kestävät energiaratkaisut ovat pitkälle toistensa vaihtoehtoja. Ydinvoiman lisärakentaminen vie sekä poliittista että investointitahtoa uusiutuvilta. Sen osoittaa historiallinen kokemus Suomessa.

Katainen itsekin toteaa, ettei ydinvoimasta ole globaaliksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hän kuitenkin kieltäytyy vetämästä tästä loogista johtopäätöstä.

Jos haluamme auttaa kehitysmaat harppaamaan fossiili- ja ydinvaiheen yli kestävään energiatalouteen, meidän pitää kehittää teknologiaa, jota voidaan soveltaa myös Kiinan ja Intian kaltaisissa maissa. Jokainen tuulivoimaan, biokaasuun ja energiansäästöön satsattu euro lisää kehitysmaiden mahdollisuuksia valita kestävä polku.

Suomen esimerkkiä käytetään perustelemaan ydinvoiman rakentamista ympäri maailmaa – myös maissa, joissa turvallisuudesta ei ole mitään takeita. Ei myöskään siitä, ettei jokin näistä maista pyrkisi hyödyntämään voimaloita ydinaseiden kehittämiseen. Vaikka pitäisi ydinvoimaa Suomessa turvallisena, johtaisi Kataisen malli maailmaan, joka olisi kaikille turvattomampi.

Kokoomus haluaisi suomalaisten valitsevan kahden pahan, fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman väliltä. Tämä on kaukana järkivihreydestä. Vihreiden valinta on kolmas tie: kunnianhimoinen satsaaminen energiatalouden tehostamiseen ja uusiutuvaan energiaan.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tuoreen selvityksen mukaan maatalouden energiantuotanto voisi määrätietoisella politiikalla ohittaa tuontienergian osuuden. TEKES taas on arvioinut, että uusien kerrostalojen lämmitysenergian kulutusta voitaisiin leikata 70 prosenttia nykyisestä.

Jos kestävä energiatalous otetaan vakavasti, Suomi voi irtautua öljyriippuvuudesta, synnyttää tuhansia työpaikkoja, vähentää ilmastoa lämmittäviä päästöjä ja luoda mittavia mahdollisuuksia ympäristöteknologiaa vieville suomalaisyrityksille.

Tarja Cronberg
kansanedustaja
Vihreän liiton puheenjohtaja

Oras Tynkkynen
kansanedustaja
vihreän eduskuntaryhmän ilmasto- ja energiavastaava