Lapin Kansan pääkirjoituksessa (22.1.) arvioitiin tuulivoiman tulevan kalliiksi veronmaksajille. Arvio on oikea. Isojen tukien vastineeksi saadaan kuitenkin myös isoja hyötyjä. Tuen nykyiseen kalleuteen on kaksi syytä. Nopeimmin liikkeelle lähteneet rakentajat saavat korkeampaa tukea määräajan. Näin pyritään polkaisemaan tuulivoimamarkkinat vauhtiin. Veronmaksajalle edullisempaan tukitasoon siirrytään jo ensi vuoden alussa. Tuki on sidottu sähkön markkinahintaan. Hintaa ovat pitäneet alhaalla matala kysyntä, polttoaineiden markkinahinnat ja päästökaupan vaikeudet. Siksi tukea joudutaan maksamaan enemmän. Kun sähkön

Arvo Heininen kantoi huolta energiatukiin uppoavista varoista (AL 22.12.). Valtio käyttää erilaisiin ympäristölle haitallisiin tukiaisiin useita miljardeja. Veronmaksajien varoja pumpataan ympäristön kuormittamiseen joka ainoa vuosi enemmän kuin vaikka tuulivoiman tukemiseen on Suomessa käytetty vuosikymmenien aikana yhteensä. Suurin julkinen tukiainen on kuitenkin se, että energiantuottajat eivät maksa aiheuttamiaan kustannuksia täysimääräisesti. Kun vaikkapa hiilivoima pahentaa ilmastonmuutosta, valtaosan laskusta maksamme me kansalaiset. Kilpailu energiamarkkinoilla on reilua vasta siinä vaiheessa, kun energiayhtiöt maksavat kunkin

Suomalaisista enemmistö vastustaa ydinvoiman lisärakentamista. Rosatomin reaktoria erityisen pöhkönä hankkeena vastustaa lisäksi jopa kolmannes ydinvoimaa muuten kannattavista. Tästä huolimatta kaikki kouvolalaiset ovat joutuneet Fennovoiman moniongelmaisen riskihankkeen takuumiehiksi. Kouvolan kaupunki on hankkeessa mukana KSS Energian omistajana. Kouvola lähti Fennovoimaan mukaan aikana, jolloin sähkön hinta oli nykyistä kalliimpi, ja hinnalla uskottiin olevan vain yksi suunta: ylöspäin. Sittemmin arviot sähkön tarpeesta ja tulevasta hinnasta ovat tulleet lähemmäs maanpintaa. Fennovoima lupaakin nyt osakkailleen sähköä

Julkaistu Suomen Kuvalehdessä. Hallitus on tehnyt välillä päätöksiä pulmallisella tavalla. Ongelmia on ilmennyt mm. päätettäessä valtiontalouden rakennepaketista ja kehyksistä. Myös asiantuntijatiedon sivuuttamista sote- ja kuntaratkaisuissa sekä tulevaisuusselonteon taustaselvityksissä on arvosteltu – osin syystä. Huonot menettelytavat johtavat huonoihin päätöksiin hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Jos ruori on rikki, on suuntaa vaikea kääntää. Siksi hallituksen pitää arvioida kriittisesti omia käytäntöjään. Osa ratkaisuista on arkisia. Hallituspuolueiden puheenjohtajien pitää voida ottaa avustaja neuvotteluihin mukaan. Kokoukset pitää

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa. Heikki Niittymäki arveli (MT 9.7.), että vihreät ei hyväksyisi kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Todellisuudessa vihreät on työskennellyt tuontihiilen käytön vähentämiseksi ja kotimaisen uusiutuvan energian lisäämiseksi sekä nykyisen että edellisen vaalikauden hallituksissa. Työ on myös tuottanut tuloksia. Nykyisellä vaalikaudella kivihiiltä on poltettu keskimäärin jo selvästi vähemmän kuin edellisellä. Vuosineljännesten välillä on nähty merkittäviä nousuja ja laskuja, mikä johtuu muustakin kuin kotimaan politiikasta – mm. pohjoismaisesta vesitilanteesta ja

Suomalainen poliittinen keskustelu viljelee Euroopasta väitteitä, jotka etäännyttävät kansalaisia politiikasta. Usein toistuu viisi myyttiä. Ensinnäkin yleistä on ulkoistaa Eurooppa irralleen meistä suomalaisista. Uutisotsikonkin mukaan ”Katainen lähtee Eurooppaan”. Eurooppaan ei kuitenkaan lähdetä, vaan siellä ollaan. Ja hyvästä syystä: jaamme eurooppalaiset perusarvot demokratiasta, ihmisoikeuksista, ympäristöstä ja heikoimmista huolehtimisesta. Toiseksi eurooppalaisesta päätöksenteosta puhutaan välillä niin kuin siellä ei olisi suomalaisia nähtykään. Jokin asia on vain Brysselissä päätetty. Todellisuudessa ainuttakaan merkittävää päätöstä ei unionissa

Perussuomalaisten Kai Turunen vaati (LS 1.5.) energiapolitiikan uudistamista kotimaisen energian tueksi. Aiemmin myös kolme keskustalaista kansanedustajaa kantoivat (LS 18.4.) huolta kivihiilen käytön lisääntymisestä. Vihreät jakavat huolen saastuttavan tuontihiilen käytöstä ja tavoitteen kotimaisen, uusiutuvan energian lisäämisestä. Siksi olemme esittäneet kymmenen kohdan toimenpidepaketin, jolla kivihiilen suosio voidaan taittaa ja metsäenergian kilpailukykyä parantaa. Osa esityksistä myös eteni hallituksen kehysriihessä, mutta työtä riittää edelleen. Pienillä muutoksilla polttoaineiden verotukseen ja metsähakkeen tukiin voidaan saada suuri

Euroopan kriisimaissa on viime aikoina nähty merkkejä käänteestä parempaan. Kasvu on kuitenkin heiveröistä, ja talouskriisin laskua maksetaan vielä pitkään. Nyt on sopiva hetki pohtia, mitä kriisin hoitamisesta voidaan ottaa opiksi. Kiinnostavan vertailukohdan tarjoaa Islanti. Vuonna 2008 maan kolme suurinta pankkia romahti yhden viikon aikana. Pankkikriisiä on kuvattu maailman kolmanneksi syvimmäksi. Pankkien mukana sukelsi kansantalous. Työttömyys peräti kahdeksankertaistui. Islannin pelastuspakissa oli monia EU:n kriisimaista tuttuja työkaluja. Hallitus tasapainotti valtiontaloutta reippaasti leikkaamalla