Karjalainen: Pohjois-Karjala näyttää tietä

Euroopan ilmastopolitiikassa on ratkaisun hetket käsillä. Lähiaikoina päätetään linja ensi vuosikymmenen loppuun asti. Nyt pitää valita, kuinka tosissaan Eurooppa ottaa ilmastokriisin taltuttamisen ja vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentamisen. Nyt on asialistalla se, miten rivakasti halutaan korvata fossiilisia tuontipolttoaineita kotimaisella, uusiutuvalla energialla. Nyt päätetään myös mm. siitä, leikataanko energialaskua määrätietoisesti energiatehokkuutta parantamalla. Lähiaikojen päätökset ovat ratkaisevia myös Suomen kannalta. Meillä on paljon voitettavaa, jos tartumme puhtaan teknologian mahdollisuuksiin kärkijoukoissa. Cleantech- eli ympäristöä säästävien

Pohjalainen: Vihreät kotimaisen energian puolesta

Pohjalaisen pääkirjoituksessa arvioitiin (21.3.), että Suomessa tarvitaan sekä ydin- että tuulivoimaa, koska aina ei tuule. Keskustan kansanedustaja Lasse Hautala taas väitti (22.3.), että hallitus ja Vihreät on vähät välittänyt ilmastopäästöistä. Vihreät esitti jo Fennovoiman edellistä ydinvoimahakemusta käsiteltäessä, miten kohtuuhintaisen sähkön saatavuus voidaan turvata kotimaisella, uusiutuvalla energiaratkaisulla. Ratkaisussa nojattiin suomalaisiin polttoaineisiin, suomalaisiin yrityksiin ja suomalaiseen työhön. Ratkaisuun kuului tuulivoiman lisäksi mm. metsähaketta, lämpöpumppuja ja lisätoimia energiatehokkuuden parantamiseksi. Paketilla pystyttäisiin edelleen sekä

Kaleva: Ydinvoimalle on kotimainen vaihtoehto

Antti Ervasti puolusti (Kaleva 20.3.) uuden luvan myöntämistä Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle. Perusteluna hän käytti sitä, että edellisen eduskunnan enemmistö myönsi luvan aivan toisenlaiselle hankkeelle samalle paikkakunnalle. Samalla Ervasti ihmetteli, miksi Vihreät odottaa hallituksen pitävän kiinni aiemmin sovitusta. Eduskuntavaaleissa 2011 Vihreät lupasi äänestäjille, että emme osallistu hallitukseen, joka myöntää uusia ydinvoimalupia. Samana vuonna sovimme hallitusneuvotteluissa nimenomaisesti, että hallitus ei uusia lupia anna – ei, vaikka Fennovoiman hanke ajaisi karille. Vihreät lähtee siitä,

Turun Sanomat: Venäjä ei ole vihreille mörkö

Vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Erno Välimäki puolusti (TS 13.3.) luvan myöntämistä Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle. Perusteluna hän käytti sitä, että edellisen eduskunnan enemmistö myönsi aiemmin luvan toisenlaiselle saman yhtiön hankkeelle. Ydinvoimalan rakentaminen on harvinaisen painava päätös. Siksi Suomen ydinenergialaki säätää hallitukselle ja eduskunnalle vastuun arvioida sitä, onko ydinlaitoksen rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaateluvan täydentämistä laki ei tunne. Esimerkiksi Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää katsovat, että kyse on uudesta

Keskipohjanmaa: Vihreät pitävät kiinni lupauksistaan

Antti Savela ihmetteli (KP 12.3.), millä logiikalla Vihreät ei hyväksy uutta periaatepäätöstä Fennovoiman vaikeuksiin joutuneelle hankkeelle. Vastaus on helppo: vaaleissa luvatusta ja sovitusta kiinni pitämisen logiikalla. Eduskuntavaaleissa 2011 Vihreät lupasi äänestäjille, että emme osallistu hallitukseen, joka myöntää uusia ydinvoimalupia. Samana vuonna sovimme hallitusneuvotteluissa nimenomaisesti, että hallitus ei uusia lupia anna – ei, vaikka Fennovoiman hanke ajaisi karille. Vihreät lähtee siitä, että hallituksen sana pitää. Fennovoima ei sen sijaan ole lupauksissaan

Aamulehti: Ei enää lisää periaatelupia ydinvoimaloille

Aamulehden pääkirjoituksessa (6.3.) pohdiskeltiin Fennovoiman ydinvoimalahankkeen käsittelyä. Erityisesti askarrutti se, onko kyseessä vanhan periaateluvan täydennys vai kokonaan uusi lupa. Lakikirjasta voi tarkistaa, ettei ydinenergialaki tunne periaateluvan täydentämistä. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää katsovat, että kyse on uudesta periaatepäätöksestä. Oikeuskanslerille riittää, että asia käsitellään valtioneuvostossa ja eduskunnassa – kuten mikä tahansa periaatepäätös. Kysymys ei ole kuitenkaan vain juridinen, vaan myös poliittinen. Hallitusyhteistyö perustuu luottamukseen. Nykyinen

Suomenmaa: Hiilen kasvu taitettava

Mielipidekirjoitus julkaistu Suomenmaassa 13.2. Vastauksesta on julkaistu myös erillinen verkkouutinen. Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) kantoi huolta (Suomenmaa 8.2.) kivihiilen polton lisääntymisestä – ja hyvästä syystä. Hiilen käytön kasvu hävittää kotimaisia työpaikkoja, heikentää vaihtotasetta ja lisää päästöjä. Hiilen paluun taustalla on monta syytä, kärjessä hiilen ja päästöoikeuden hinnan lasku. Vaikka syyt ovat pääosin muualla kuin kansallisissa päätöksissä, pitää tilanne korjata ripeästi kansallisin päätöksin. Vihreät julkisti hiljattain kymmenen kohdan toimenpidepaketin, jolla kivihiilen

Helsingin Sanomat: Valtion tuettava Tampereen raitiotiehanketta

Viime vuosina moni joukkoliikennehanke on edennyt pääkaupunkiseudulla. Valtio investoi merkittäviä summia mm. Kehärataan, länsimetroon ja Pisararataan. Alueen joukkoliikenteeseen kannattaakin satsata. Vahvasta ja menestyvästä pääkaupungista hyötyy koko Suomi. Joukkoliikenteellä voidaan saada merkittäviä hyötyjä taloudelle, ympäristölle ja arjen sujuvuudelle myös muilla kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi Turun ja Tampereen seuduilla suunnitellaan raitiotieverkon rakentamista. Tampereella valmistelu on hyvin pitkällä. Raitiotien yleissuunnitelma on tarkoitus hyväksyä vielä tämän kevään aikana ja rakentaminen aloittaa mahdollisimman pian lähivuosina. Hanke sisältyy

Iltalehti: Hiilen kasvu taitettava

Iltalehden pääkirjoituksessa 28.11. kannettiin huolta kivihiilen polton lisääntymisestä – ja hyvästä syystä. Hiilen käytön kasvu hävittää kotimaisia työpaikkoja, heikentää vaihtotasetta ja lisää päästöjä. Hiilen paluun taustalla on monta syytä, kärjessä hiilen ja päästöoikeuden hinnan lasku. Vaikka syyt ovat pääosin muualla kuin kansallisissa päätöksissä, pitää tilanne korjata ripeästi kansallisin päätöksin. Vihreät julkisti hiljattain kymmenen kohdan toimenpidepaketin, jolla kivihiilen käyttö voidaan kääntää laskuun. Samalla kotimaisen metsähakkeen kilpailukykyä saadaan parannettua – ja luotua

Talouselämä: Haavisto oli parempi valinta ministeriksi

Toimittaja Olli Ainola kuvaili minua ”tuulenhaistajaksi” ja ”pilalle hemmotelluksi kakaraksi” (TE 37/2013). Hän arvioi myös, että käyttäydyn kuin ”murrosikäinen teini” ja että vastuuntuntoni taso on ”pyöreä nolla”. Perusteluna oli se, että en asettunut ehdolle omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi. Olen otettu siitä, että Ainolan kaltainen kokenut toimittaja olisi pitänyt minua hyvänä valintana omistajaohjausministeriksi. Miksi hän muuten olisi harmissaan siitä, että en asettunut tehtävään ehdolle? Itse katson, että Pekka Haavisto oli selvästi parempi

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit