Hallitus on sitoutunut vähentämään kivihiilen ja lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Viime aikoina hiilen polttaminen Suomessa on kuitenkin lisääntynyt. Taustalla on monia tekijöitä. Kivihiilen hinta maailmanmarkkinoilla on pysynyt alhaisena. Huonojen säiden takia turvetta ei ole saatu nostettua suunnitelmien mukaan. Talouden taantuma ja poliitikoiden toimettomuus ovat romahduttaneet päästöoikeuden hinnan EU:n päästökaupassa. Valtion tuki- ja veroratkaisuillakin on oma roolinsa. Pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu on korjata EU:n päästökauppa nykyistä toimivammaksi. Päästöjen tupruttamisesta pitää maksaa

Sauli Ruohonen kantoi huolta (AL 28.7.) uusiutuvan energian kustannuksista. Sen sijaan häntä ei tuntunut vaivaavan veronmaksajien varojen kanavoiminen fossiilisen energian tukemiseen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että maailman valtiot käyttävät fossiilitukiaisiin yhteensä yli 500 miljardia dollaria vuodessa. Saastuttavaa ja uusiutumatonta energiaa tuetaan kuutisen kertaa niin paljon kuin kalliiksi väitettyjä uusiutuvia. Summiin ei ole laskettu päästöjen kuluja. Jos markkinatalouden periaatteiden mukaisesti ilmastonmuutoksen kustannukset laskettaisiin fossiilisten polttoaineiden hintoihin, uusiutuvat olisivat edullisempia jo

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julkisti vähän aikaa sitten ilmasto-ohjelmansa. Siinä maan päästöjä leikataan mm. asettamalla voimaloille päästörajoja, parantamalla ajoneuvojen energiatehokkuutta ja vauhdittamalla uusiutuvan energian tuotantoa. Ohjelma ei toki yksin riitä leikkaamaan Yhdysvaltain päästöjä kestävälle uralle. Ehdotusten ennakoidaan myös joutuvan vastatuuleen maan republikaanienemmistöisessä kongressissa. Silti ilmastopolitiikka etenee myös Yhdysvalloissa. Maan päästöt ovat pudonneet alimmalle tasolle 20 vuoteen. Obaman presidenttikaudella tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on kaksinkertaistunut. Samaan aikaan Kiina ottaa käyttöön päästökauppajärjestelmää

Globaalin talouden epävarmuus, huoltosuhteen heikkeneminen ja teollinen rakennemuutos koettelevat Suomea. Kasvunäkymämme on heikko. Hallitus on vastannut haasteeseen vuoden alusta voimaan tulleilla kasvukannustimilla. Kannustimia uutta luovaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä bisnesenkeleiden kasvuyrityksiin tekemiin sijoituksiin on pidetty yleisesti perusteltuina. Mittaluokka on kuitenkin vaatimaton. Koko kansantalouden kasvunäkymää ei näillä täsmätoimilla ratkaista. Enemmän pitää tehdä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Talouskriisin ohella maailmaa koettelee ympäristökriisi. Vanha kasvun malli – hyvinvoinnin luominen kuluttamalla enemmän luonnonvaroja – ei

Julkaistu 3.1. Keskisuomalaisessa. Välitän Twitterissä usein kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä uutisia, vaikka en olisi joka asiasta aina samaa mieltä. Tapaninpäivänä visersin tuoreesta selvityksestä, jonka mukaan autoilu aiheuttaisi EU:ssa kustannuksia 750 euroa henkilöä kohti vuodessa. Pekka Mervola tulkitsi viserrystä kolumnissaan (Ksml 28.12.) niin, että vihreät kyllä arvostelevat autoilua, mutta unohtavat lentoliikenteen haitat. Todellisuudessa Vihreät on vuosia vaatinut määrätietoista puuttumista lentämisen ympäristöhaittoihin. Olemme ajaneet mm. lentoliikenteen tukiaisten leikkaamista ja Ruotsin mallin mukaista

AL:ssä 22.5. pohdittiin kahdessa kirjoituksessa, millä ehdoilla eutanasia voisi olla sallittu. Tällainen keskustelu on tarpeen, sillä kysymys ihmisen elämän päättymisestä on syvästi periaatteellinen. Sitä ei tule ratkaista kevyesti. Vihreiden mielestä ihmisillä tulee olla oikeus paitsi hyvään elämään, myös hyvään kuolemaan. Eutanasian ensimmäinen ja ehdoton edellytys on se, että täysivaltainen ihminen sitä pyytää omasta aloitteestaan ja vakaasti tahtoen. Tämä rajaa ulkopuolelle mm. alaikäiset ja vakavasti masentuneet, joiden ei voi katsoa pystyvän

Aamulehti pohti pääkirjoituksessaan 16.4. nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmia, mutta torjui perustulon ratkaisuna. Nykyinen tarveharkintainen sosiaaliturva johtaa kannustinloukkuihin. Esimerkiksi yksinhuoltajan tulot voivat jopa pienentyä, jos hän menee töihin. Tukiviidakko tekee myös perusturvan saamisesta usein hankalaa ja lisää järjestelmän kustannuksia. Työnhakija ei välttämättä edes tiedä ennalta, kannattaako työtä ottaa vastaan. Näihin ja moniin muihin ongelmiin perustulo tarjoaa ratkaisun. Työnteosta tulee kannattavampaa. Perusturvan varassa elävän arki ei kulu lomakkeita täytellen. Pätkätöitä tekevä ei jää