Pohjolan Sanomat: Metsäenergian kilpailukyky turvattava

Hallitus on sitoutunut vähentämään kivihiilen ja lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Viime aikoina hiilen polttaminen Suomessa on kuitenkin lisääntynyt. Taustalla on monia tekijöitä. Kivihiilen hinta maailmanmarkkinoilla on pysynyt alhaisena. Huonojen säiden takia turvetta ei ole saatu nostettua suunnitelmien mukaan. Talouden taantuma ja poliitikoiden toimettomuus ovat romahduttaneet päästöoikeuden hinnan EU:n päästökaupassa. Valtion tuki- ja veroratkaisuillakin on oma roolinsa. Pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu on korjata EU:n päästökauppa nykyistä toimivammaksi. Päästöjen tupruttamisesta pitää maksaa

Aamulehti: Fossiilitukiaisiin uppoaa maailmassa 500 miljardia dollaria

Sauli Ruohonen kantoi huolta (AL 28.7.) uusiutuvan energian kustannuksista. Sen sijaan häntä ei tuntunut vaivaavan veronmaksajien varojen kanavoiminen fossiilisen energian tukemiseen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että maailman valtiot käyttävät fossiilitukiaisiin yhteensä yli 500 miljardia dollaria vuodessa. Saastuttavaa ja uusiutumatonta energiaa tuetaan kuutisen kertaa niin paljon kuin kalliiksi väitettyjä uusiutuvia. Summiin ei ole laskettu päästöjen kuluja. Jos markkinatalouden periaatteiden mukaisesti ilmastonmuutoksen kustannukset laskettaisiin fossiilisten polttoaineiden hintoihin, uusiutuvat olisivat edullisempia jo

Aamulehti: Suomalaisista valtaosa kannattaa uusiutuvaa energiaa

Aamulehdessä on julkaistu lyhyen ajan sisään lukuisia kotimaista uusiutuvaa energiaa arvostelevia kirjoituksia. Onneksi suomalaisten selvä enemmistö kannattaa uusiutuvia. Energiateollisuus ry:n kyselyn mukaan aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä kannattaa noin 90 prosenttia. Bioenergian lisäämisen kannalla on kolme neljästä suomalaisesta. Vaihtoehdot – fossiiliset polttoaineet, turve ja ydinvoima – nauttivat huomattavasti niukempaa kannatusta. Arvo Heinisen mielestä (AL 11.7.) Suomea ei voi verrata tuulivoiman suhteen edelläkävijämaihin, koska emme sijaitse Atlantin rannalla. Kuitenkin esimerkiksi Tanska on

Aamulehti: Obama valmis leikkaamaan päästöjä

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julkisti vähän aikaa sitten ilmasto-ohjelmansa. Siinä maan päästöjä leikataan mm. asettamalla voimaloille päästörajoja, parantamalla ajoneuvojen energiatehokkuutta ja vauhdittamalla uusiutuvan energian tuotantoa. Ohjelma ei toki yksin riitä leikkaamaan Yhdysvaltain päästöjä kestävälle uralle. Ehdotusten ennakoidaan myös joutuvan vastatuuleen maan republikaanienemmistöisessä kongressissa. Silti ilmastopolitiikka etenee myös Yhdysvalloissa. Maan päästöt ovat pudonneet alimmalle tasolle 20 vuoteen. Obaman presidenttikaudella tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on kaksinkertaistunut. Samaan aikaan Kiina ottaa käyttöön päästökauppajärjestelmää

Aamulehti: Fennovoiman ydinhanke on uhkapeliä verovaroilla

Näytöt uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen ovat surkeat Keskustan Hannes Manninen vakuutteli (AL 20.2.), että kuntien kannattaa pysytellä vaikeuksiin ajautuneessa Fennovoiman ydinhankkeessa. Todellisuudessa yhtiön ydinvoimala uhkaa osoittautua kalliiksi riski-investoinniksi. Olkiluoto 3:n esimerkki ei ole järin rohkaiseva. Kun voimalalle aikoinaan myönnettiin periaatelupa, hinnaksi arvioitiin 1,7-2,5 miljardia euroa. Voimalaa rakentavan Arevan tuoreimman arvion mukaan lopullinen hintalappu saattaa nousta 8 miljardiin. Rakentamisen aloittamisesta voimalan käyttöönottoon lupailtiin menevän nelisen vuotta. Uusimpien tietojen mukaan tässä on

Talouselämä: Hallitus tarvitsee kestävän kasvun paketin

Globaalin talouden epävarmuus, huoltosuhteen heikkeneminen ja teollinen rakennemuutos koettelevat Suomea. Kasvunäkymämme on heikko. Hallitus on vastannut haasteeseen vuoden alusta voimaan tulleilla kasvukannustimilla. Kannustimia uutta luovaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä bisnesenkeleiden kasvuyrityksiin tekemiin sijoituksiin on pidetty yleisesti perusteltuina. Mittaluokka on kuitenkin vaatimaton. Koko kansantalouden kasvunäkymää ei näillä täsmätoimilla ratkaista. Enemmän pitää tehdä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. Talouskriisin ohella maailmaa koettelee ympäristökriisi. Vanha kasvun malli – hyvinvoinnin luominen kuluttamalla enemmän luonnonvaroja – ei

Helsingin Sanomien Vieraskynä: Tasa-arvoinen avioliittolaki on hyödyksi yhteiskunnalle

Julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. Mies- ja naisparien avioliitoilla on useissa maissa kansalaisten laaja tuki. Washingtonin osavaltiossa sitä ovat tukeneet myös monet suuryritykset. Kun Pariisissa järjestettiin tammikuun lopulla mielenosoitus tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, kulkueen päässä näkyi sateenkaari. Ranskan kansalliskokouksen odotetaan hyväksyvän tasa-arvoisen avioliittolain keväällä. Yhdenvertaisuus on viime aikoina edennyt suotuisissa merkeissä. Mies- ja naisparien avioliitot mahdollistava laki meni hiljattain läpi Britannian parlamentin alahuoneen ensimmäisessä käsittelyssä selvin luvuin. Lakiuudistukset ovat eri vaiheissa vireillä

Keskisuomalainen: Päättäjiltä odotetaan esimerkkiä

Julkaistu 3.1. Keskisuomalaisessa. Välitän Twitterissä usein kiinnostavia ja ajatuksia herättäviä uutisia, vaikka en olisi joka asiasta aina samaa mieltä. Tapaninpäivänä visersin tuoreesta selvityksestä, jonka mukaan autoilu aiheuttaisi EU:ssa kustannuksia 750 euroa henkilöä kohti vuodessa. Pekka Mervola tulkitsi viserrystä kolumnissaan (Ksml 28.12.) niin, että vihreät kyllä arvostelevat autoilua, mutta unohtavat lentoliikenteen haitat. Todellisuudessa Vihreät on vuosia vaatinut määrätietoista puuttumista lentämisen ympäristöhaittoihin. Olemme ajaneet mm. lentoliikenteen tukiaisten leikkaamista ja Ruotsin mallin mukaista

Aamulehti: Hyvän hoidon pitää ajaa aina eutanasian edelle

AL:ssä 22.5. pohdittiin kahdessa kirjoituksessa, millä ehdoilla eutanasia voisi olla sallittu. Tällainen keskustelu on tarpeen, sillä kysymys ihmisen elämän päättymisestä on syvästi periaatteellinen. Sitä ei tule ratkaista kevyesti. Vihreiden mielestä ihmisillä tulee olla oikeus paitsi hyvään elämään, myös hyvään kuolemaan. Eutanasian ensimmäinen ja ehdoton edellytys on se, että täysivaltainen ihminen sitä pyytää omasta aloitteestaan ja vakaasti tahtoen. Tämä rajaa ulkopuolelle mm. alaikäiset ja vakavasti masentuneet, joiden ei voi katsoa pystyvän

Aamulehti: Perustulo parantaa työnteon kannattavuutta

Aamulehti pohti pääkirjoituksessaan 16.4. nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmia, mutta torjui perustulon ratkaisuna. Nykyinen tarveharkintainen sosiaaliturva johtaa kannustinloukkuihin. Esimerkiksi yksinhuoltajan tulot voivat jopa pienentyä, jos hän menee töihin. Tukiviidakko tekee myös perusturvan saamisesta usein hankalaa ja lisää järjestelmän kustannuksia. Työnhakija ei välttämättä edes tiedä ennalta, kannattaako työtä ottaa vastaan. Näihin ja moniin muihin ongelmiin perustulo tarjoaa ratkaisun. Työnteosta tulee kannattavampaa. Perusturvan varassa elävän arki ei kulu lomakkeita täytellen. Pätkätöitä tekevä ei jää

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit