Kaleva: Viisi myyttiä Euroopasta

Suomalainen poliittinen keskustelu viljelee Euroopasta väitteitä, jotka etäännyttävät kansalaisia politiikasta. Usein toistuu viisi myyttiä.

Ensinnäkin yleistä on ulkoistaa Eurooppa irralleen meistä suomalaisista. Uutisotsikonkin mukaan ”Katainen lähtee Eurooppaan”.

Eurooppaan ei kuitenkaan lähdetä, vaan siellä ollaan. Ja hyvästä syystä: jaamme eurooppalaiset perusarvot demokratiasta, ihmisoikeuksista, ympäristöstä ja heikoimmista huolehtimisesta.

Toiseksi eurooppalaisesta päätöksenteosta puhutaan välillä niin kuin siellä ei olisi suomalaisia nähtykään. Jokin asia on vain Brysselissä päätetty.

Todellisuudessa ainuttakaan merkittävää päätöstä ei unionissa tehdä ilman, että suomalaiset ovat mukana. Direktiivit ja asetukset käsitellään neuvostoissa, joissa istuu aina Suomen edustaja. Komissiossakin istuu suomalainen.

Europarlamentaarikoista suomalaisia on vain pieni osa, mutta niin on myös haapaveteläisiä tai kuusamolaisia kansanedustajista. Yhteistyössä ja vakuuttamalla muita suomalaiset mepit pystyvät vaikuttamaan.

Kolmanneksi epäilyksiä Eurooppaa kohtaan lietsotaan kohu-uutisilla. EU on kieltämässä milloin saunan polttopuut, milloin ilmapallot.

Usein jo pikaisella verkkohaulla saa selville, että väitteissä ei ole perää. Tämä ei valitettavasti ole estänyt monia valjastamasta huhuja politiikan keppihevoseksi.

Neljänneksi Suomi on kuulemma EU:n mallioppilas, joka yhtenä harvoista säntillisesti toteuttaa Brysselin hullutukset.

Tuoreen uutisen mukaan Suomi ei suinkaan ole EU:n kärkijoukoissa yhteisten päätösten toimeenpanossa. Itse asiassa jäämme heikoimpaan kolmannekseen, Italian ja Puolan välimaastoon.

Viidenneksi unionia sätitään turhasta byrokratiasta – ja byrokraattinenhan EU onkin. Kun asiat etenevät Suomessa hitaasti, syyttävä sormi osoittaa tavan takaa Brysselin suuntaan.

EU:ta syytetään kuitenkin monista ongelmista, jotka Suomessa on ihan itse kehitelty. Yrityksiä ja kansalaisia on meillä osattu raskauttaa hallinnollisella taakalla jo kauan ennen EU-jäsenyyttä. Turhaa sääntelyä pitää karsia, mutta savottaa riittää myös kotimaassa.

Unioni tarjoaa monelle tekosyyn. Niin virkamiehet kuin poliitikotkin väittävät direktiivien pakottavan hankaliin ratkaisuihin, vaikka todellisuudessa voi valita toisin.

Suomen EU-jäsenyys täyttää pian 20 vuotta. Meidän alkaa olla korkea aika aikuistua suhteessa eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Me suomalaiset päätämme unionissa asioista yhdessä muiden eurooppalaisten kanssa. Yhteisistä päätöksistä pitää myös kantaa vastuu.

Voi jopa kysyä, palveleeko jako kotimaan ja Euroopan politiikkaan enää suomalaisia. Ehkä pitäisi alkaa puhua yksinkertaisesti työllisyys-, ilmasto- tai talouspolitiikasta riippumatta päätöksenteon paikasta.

Kansalaisetkin on aivan mahdollista saada innostumaan eurooppalaisesta yhteistyöstä, kunhan poliitikot itse suhtautuvat siihen realistisesti ja rakentavasti.

Euroopalla on paljon annettavaa Suomelle ja Suomella Euroopalle.

Ville Niinistö
Oras Tynkkynen

Niinistö on Vihreiden puheenjohtaja ja ympäristöministeri. Tynkkynen on vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply